Susien karkotukset ovat jopa lisänneet pihavierailuja

Susireviirialueilla asuvat ovat kokeneet myönteisenä, että viranomaiset puuttuvat suden pihavierailuihin. Tämä susi on kuvattu autosta Sauvossa maaliskuussa 2016. Kuva: Reijo Juusti

Susireviirillä asuvat ihmiset, riistahallinto ja poliisi ovat yrittäneet löytää yhteistä toimintamallia, jolla voidaan puuttua pihoilla toistuvasti vieraileviin susiin.

"Toimintakynnyksen määritys on ollut hankalaa. Epämääräinen pelko ei ylitä toimintakynnystä", Itä-Suomen poliisin komisario Harri-Pekka Pohjolainen sanoi keskiviikkona Riistapäivillä Rovaniemellä.

Toimintakynnyshankkeessa päätettiin, milloin suden pihavierailuista otetaan yhteys poliisiin ja milloin riistakeskukseen. Ohjeistusta ollaan yhtenäistämässä valtakunnalliseksi.

Jos susia havaitaan saman kylän alueen pihoilla eri tilanteissa viikon aikana kolme tai enemmän, asiasta ilmoitetaan poliisille. Asiasta tehdään tilannearvio ja tarvittaessa ryhdytään esimerkiksi suunnittelemaan karkotusta.

Jos pihavierailuista tehdään kuukauden aikana kylällä eri tilanteissa kymmenen tai useampia havaintoja, ilmoitetaan riistakeskukselle. Tilannearvion jälkeen suunnitellaan tarvittavia jatkotoimia.

Pihavierailuksi lasketaan, jos peto on käynyt alle sadan metrin päässä asutuksesta tai eläinsuojasta.

Äkillisessä henkeä uhkaavassa tilanteessa pitää ilmoittaa hätäkeskukseen.

Hanke kesti joulukuusta 2015 toukokuuhun 2017. Siinä olivat poliisin, riistakeskuksen ja paikallisten suurriistavirka-aputoimijoiden lisäksi mukana Pöytyän seudun riistanhoitoyhdistys Varsinais-Suomesta sekä Sonkajärven, Rautavaaran ja Varpaisjärven riistanhoitoyhdistykset Pohjois-Savosta.

Suden karkotusmääräyksiä tehtiin hankkeen aikana kahdeksan, joista kuusi onnistui. Karkotusten vaikutus ei kuitenkaan ollut toivottu.

"Karkotus ei vähentänyt pihavierailujen määrää", riistakeskuksen suunnittelija Mari Lyly kertoi. Otoskoko on tosin pieni, joten suuria johtopäätöksiä siitä ei voi vetää.

Kuudesta tapauksesta neljässä havaitut pihavierailut lisääntyivät karkotuksen jälkeen.

Eräässä tapauksessa Pöytyällä suden pihavierailusta oli kaksi viikkoa ennen karkotuspäätöstä 22 havaintoa. Kaksi viikkoa karkotuksen jälkeen havaintoja kertyi 30.

Pohjolaisen mukaan on päätetty, että karkottamista yritetään vain kaksi kertaa ja yritykset suunnitellaan huolellisesti.

Jos pihakäynnit jatkuvat karkotuksista huolimatta, tapauskohtaisesti harkitaan suden lopettamista. Hankealueilla annettiin kaksi lopettamismääräystä, jotka myös toteutettiin.

"Suden yksilöinti on tärkeää", Pohjolainen muistuttaa. Kokonaiselle laumalle ei yleensä anneta karkotus- tai lopettamispäätöstä.

"Lopettamispäätöksen jälkeen pihavierailut ovat yleensä loppuneet."

Toimintakynnyshanke oli osa suden kannanhoitosuunnitelmaa.

Lylyn mukaan hankealueilla koettiin myönteisenä, että viranomaiset puuttuivat pihavierailuihin. Toimintakynnys koettiin kohtuulliseksi.

"Ennakkotieto toimintakynnyksestä saattaa lievittää pihavierailuista koettua haittaa", Lyly sanoi.

Suden ja ihmisen yhteiseloa on pyritty sovittamaan yhteen myös reviiriyhteistyöryhmien avulla. Susireviirialueille on perustettu 23 työryhmää, joissa on 5–10 jäsentä.

Jäseniksi on pyydetty eri sidosryhmien edustajia metsästäjistä ja karjatilallisista viranomaisiin ja luonnonsuojelijoihin.

Lylyn mukaan joihinkin ryhmiin on ollut hankalaa löytää luonnonsuojelujärjestöjen edustajia.

Esimerkiksi Toholammin reviiriyhteistyöryhmään on kuitenkin saatu kattava edustus eri sidosryhmistä.

Myös naapurikunnat kattavan työryhmän puheenjohtajan Matti Honkosen mukaan ryhmän kokouksissa on keskusteltu ja käyty läpi, mitä petovahinkojen estämiseksi on tehty. Alueella on muun muassa rakennettu petoaitoja karjatiloille.

Vuodesta 2015 susi on tappanut alueella kuusi metsästyskoiraa.

Suden kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin vuosina 2015 ja 2016.

Tällä metsästyskaudella suden metsästykseen voi hakea poikkeuslupaa. Luvan myöntämisen perusteena voi olla esimerkiksi susien aiheuttamat vahingot ja turvallisuusriskit, kuten toistuvat pihakäynnit, sekä sosiaaliset syyt.

Poikkeuslupaharkinnassa otetaan huomioon myös millaisista yksilöistä sen hetkinen susisaalis koostuu.

Suurin sallittu saalismäärä poronhoitoalueen ulkopuolella on 53 sutta.

"Olen kuullut toiveita, että kannanhoidolliseen metsästykseen palattaisiin", Lyly kertoi.