TEM: Taantuma jättää maahanmuuttajat jälkeen elinoloissa

Kuva: Kari Salonen

Ministeriön selvityksen mukaan Suomeen muuttaneet ottavat ajan kuluessa kantaväestöä kiinni esimerkiksi työssä ja koulutuksessa, mutta hitaasti. Ulkomaista alkuperää olevien kansalaisten työllisyysaste oli viime vuonna 61, niin sanotun kantaväestön 73 prosenttia.

Monien maiden tavoin myös Suomessa ulkomaalaisten ja ulkomailla syntyneiden keskuudessa yrittäjien osuus on suurempi kuin koko väestössä. Suurin osa yrittäjiksi ryhtyneistä maahanmuuttajista toimii ja asuu Uudellamaalla.

Vastikään Suomeen muuttaneiden ja kantaväestön erot asumisessa ja tuloissa ovat suuria.

Erityisesti nuorten tilanne on hankala. Ministeriön mukaan ulkomaalaistaustaisten, peruskoulun suorittaneiden nuorten syrjäytymis- ja työttömyysriski on lähes kuusinkertainen kantaväestön nuoriin verrattuna.

Syrjintää kohdistuu eniten EU:n ulkopuolelta tuleviin ei-länsimaalaisiin. Raportissa katsotaankin, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisääminen edellyttävät yhteiskunnassa edelleen ponnistelua.

TEMin mukaan maahanmuuttajien kotoutumisen vertailu on vaikeaa, koska siihen vaikuttavat lähtömaa, sukupuoli ja maahanmuuton syyt. Erityistä huomiota tulisi ministeriön mukaan kiinnittää niihin ryhmiin, joiden on hyvin vaikeaa päästä työmarkkinoille.

Äidinkielensä puolesta vieraskielisiä oli viime vuoden lopussa 267 000 eli 4,9 prosenttia koko väestöstä. Heidän osuutensa vaihtelee pääkaupunkiseudun 11,8:sta Etelä Pohjanmaan 1,6:een ja Pohjois-Pohjanmaan 1,9 prosenttiin.

Vaikka maahanmuuttajien määrä on kasvanut nopeasti, ero muihin Pohjoismaihin on edelleen huomattava, raportissa muistutetaan. Valtaosa Suomen maahanmuuttajista on kotoisin lähialueilta, entisen Neuvostoliiton alueelta, Ruotsista ja Virosta.

TEMin Kotoutumisen kokonaiskatsaus on laatuaan ensimmäinen.