Kuopion sellutehdas käynnistyisi pari vuotta Äänekosken jälkeen
Finnpulpin sellujätti käynnistyisi näillä näkymin vuonna 2019, pari vuotta Metsä Groupin Äänekosken tehtaan jälkeen. Tehtaat olisivat kapasiteetiltaan jokseenkin samankokoisia. Erona on se, että Äänekoskella tehdään pitkäkuituisen havusellun lisäksi myös lyhytkuituista koivusellua.
Äänekosken 1,3 miljoonan tonnin tuotannosta 800 000 tonnia on havusellua ja 500 000 tonnia koivusellua.
Havusellun kysynnän arvioidaan kasvavan 3–4 prosenttia vuodessa, kun pitkäkuituista sellua tarvitaan yhä enemmän pakkauskartonkeihin ja pehmopapereihin lähinnä Kiinassa ja muualla Aasiassa sekä Etelä-Amerikassa.
Uusia havusellutehtaita ei maailmassa ole rakennettu kymmeneen vuoteen. Uusin on Mercerin Stendalin tehdas Saksassa. Sen kapasiteetti on 660 000 tonnia vuodessa.
”Muut investoinnit ovat olleet olemassa olevien tehtaiden laajennuksia. Samaan aikaan vanhaa kapasiteettia on suljettu paljon”, Finnpulpin suunnittelusta ja tehtaan rakentamisesta vastaava johtaja Timo Piilonen sanoo.
Finnpulp käyttäisi havupuuta vuodessa 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Siitä noin viisi miljoonaa kuutiometriä arvioidaan hankittavan kotimaisilta metsänomistajilta. Tarpeesta 10–15 prosenttia katettaisiin sahojen hakkeella ja saman verran tuontipuulla.
Maailman suurin havusellutehdas nousisi Powerfluten omistaman Savon Sellun viereen. Savon Sellu tekee aallotuskartonkia koivusta. Näin Finnpulpin puunhankinnassa kertyvälle koivulle luonnollinen osoite olisi naapuritontilla.
Savon Sellu on käyttänyt vuosittain koivua noin 0,7 miljoonaa kuutiometriä.
Piilosen mukaan Powerfluten omistaman Savon Sellun kanssa on keskusteltu yhteistyöstä puunhankinnassa.
”Olemme todenneet, ettei yhteistyölle ole mitään esteitä. Emme kilpaile samoista puista.”
Powerflute ja Vapo omistavat yhdessä puunhankintayhtiö Harvestian. Piilosen mukaan ”teoriassa on mahdollista”, että Finnpulpista tulisi Harvestian osakas.
”Aika näyttää, millainen ratkaisumalli löydetään, mutta olemme varautuneet siihen, että meillä on oma puunhankintaorganisaatio.”
Finnpulpin ympäristövaikutusten (yva) arviointiohjelma sisältää mahdollisuuden tiiviiseen yhteistyöhön Savon Sellun kanssa.
Savon Sellulle Finnpulp tarjoaa yhteistä jätevesien puhdistamoa ja voimalaitosta. Niillä korvattaisiin nykyiset vanhenevat laitteet. Yva-arvioinnissa Finnpulpin jäteveden puhdistamo on jo piirretty Savon Sellun tontille.
”Meillä on yhteinen intressi, kuinka päästöt saataisiin minimoitua”, Piilonen sanoo.
Finnpulp arvioi, että sellutehtaan päästessä vauhtiin tehdasalueella työskentelee 240 henkilöä. Suuri osa 1 500 uudesta työpaikasta syntyisi puunkorjuuseen ja kuljetuksiin sekä kemikaalien ja valmiin sellun kuljetusketjuun.
Rakennusvaiheen työllistävä vaikutus olisi 12 000 henkilötyövuotta.
1,4 miljardia euroa maksavan hankkeen kotimaisuusasteen Piilonen sanoo olevan korkea: koneissa ja laitteissa lähellä 70 prosenttia. Se olisi saman verran kuin Metsä Group arvioi Äänekosken tehtaan päälaitteiden kotimaisuusasteeksi.
”Tällaiseen ei ylletä juuri muilla teollisuuden aloilla. Verrataanpa vaikka ydinvoimalaan, mihin kaikki ydinkomponentit tulevat ulkomailta”, Piilonen sanoo.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
