Puska epäilee uutta sote-mallia
Avoterveydenhuollon ylilääkäri Heikki Möttönen työskentelee Riihimäen terveyskeskuksessa. ”Sote-ratkaisu tuntuu vielä niin epäselvältä, etten osaa ottaa kantaa sen käytännön vaikutuksiin.” Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoYleisin kiittävä arvio liittyi siihen, että ihmisellä on jatkossa mahdollista saada kokonaisvaltaista hoitoa, tietojärjestelmät yhtenäistyvät, palvelujen tasa-arvoisuus eri alueilla turvataan eikä erikoissairaanhoito niele enää kaikkia rahoja. Heräsi toiveita peruspalveluiden ja ennaltaehkäisyn puolesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) entinen pääjohtaja Pekka Puska epäilee kuitenkin, miten uusi sote-malli pystyy siihen, mihin sen piti: parantamaan perusterveydenhuollon tilaa, kytkemään sitä erikoissairaanhoitoon sekä yhdistämään terveys- ja sosiaalitoimia.
”Täydellistä mallia ei olekaan”, Puska toteaa.
”Mutta tässä on nyt menty erikoissairaanhoito edellä ja sitä varmasti kehitetään ja sitä kautta saadaan säästöjä. Sairaalavaltaisuus kuitenkin säilyy.”
”Herääkin suuri huoli siitä, mitä tämä merkitsee perusterveydenhuollolle. On pelättävissä, että erva-alueet lisäävät säästöjen hakemiseksi kilpailutuksia alueilla ja silloin vahvat, usein kaupalliset toimijat pärjäävät.”
”Kuinka alueilla jatkossa toteutetaan väestövastuuta ja todellista toiminnallista integraatiota eikä vain sattumalta hoitoon hakeutuvien hoitoa?” Puska pohti MT:lle maanantaina Moskovasta.
THL piti uutta ratkaisua hyvänä laajojen vastuualueiden ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi. Sote-palveluiden painopistettä voidaan nyt lisäksi siirtää kohti peruspalveluita.
Entinen pääjohtaja Jussi Huttunen uskoo myös, ettei julkinen puoli näivety, vaan palvelujen ostajaosaaminen vahvistuu, kun ostajana on iso taho.
Sunnuntain jälkeen on kuitenkin epäselvää, mikä on nykyisten 20 sairaanhoitopiirin tehtävä jatkossa, mitä tehtäviä kunnat, kuntayhtymät tai esimerkiksi yksityiset palveluntuottajat hoitavat ja päättävätkö kunnat enää mistään. Kunnilla säilynee kuitenkin verotusoikeus.
Sekin jää nähtäväksi, edistääkö vai hillitseekö uudistus potilaan tuoretta vapautta valita hoitopaikkansa. Tarkoitus on ollut tasapäistää palveluita, jolloin kilpailutilannetta ei olisi. Jos tarjolle tulee kuitenkin laajasti palveluseteleitä, kilpailu voi jopa koventua.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) myönsivät, että kuntien rooli jää jatkovalmistelun ratkaistavaksi.
Lakia alkavat luonnostella asiantuntijat, mutta hankkeella on myös kaikki puolueet kattava poliittinen ohjaus, josta vastaa peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.).
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ja muun muassa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaativat henkilöstön mukaan ottamista sote-valmisteluun, muutosturvaa ja lähipalvelulainsäädännön luomista palveluja turvaamaan.
Myös neuvottelujen ulkopuolella olleista kristillisdemokraatit ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund ovat ilmaisseet huolensa erityisesti lähipalvelujen turvaamisesta.
JHL:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan uudistus voi jopa vahvistaa kunnan roolia palvelujen tuottajana.
”Julkisen palvelutuotannon turvaaminen on pidettävä päivänselvänä jatkovalmistelussa.”
Yrityksiä, järjestöjä ja säätiöitä edustava Terveyspalvelualan liitto puolestaan kiitteli, että ratkaisu avaa ovia asiakkaan valinnanvapaudelle, tuotantotapojen vertailulle ja kustannustehokkuudelle.
Muista hallituspuolueista kokoomuksesta kuului kiitoksia sote-ratkaisusta, mutta epäilyjä sateli etenkin SDP:n kansanedustajilta. Heidän mielestään Päijät-Häme on väärällä sote-alueella, pienten kuntien ääni ei kuulu miljoonan asukkaan kuntayhtymissä, päätöksenteko karkaa kauas ja vanhukset, työttömät ja syrjäytyneet uhkaavat unohtua.
Lisäksi sosiaalidemokraatteja huolettaa, että palvelujen kilpailuttaminen johtaa huonompaan laatuun ja vie ne markkinoiden ja monikansallisten yritysten käsiin.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen katsoi ratkaisun sopivan perustuslakiin, ”kunhan terveyskeskusten, vanhusten hoivan ja muiden lähipalvelujen pyörittämisessä kunnilla on päärooli”.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
