TOIMITTAJALTA Mummo, pidä kukkarostasi kiinni!
Sanonnan mukaan kansakunnan sivistystä mitataan sillä, kuinka se pitää vanhuksistaan huolta. Voi olla köyhä maa, mutta mummoa ei jätetä. Rahalla ei ole merkitystä, ihmisyydellä vain.
Mutta ajat voivat olla pian toiset.
Näin se menee: Valtiota vaivaa velkaantuminen ja palvelut kansalle maksavat liikaa. Onneksi on suuret ikäluokat, jotka muuttivat kaupunkeihin, hankkivat arvonsa säilyttävän kaupunkiasunnon ja usein vielä mökinkin.
Nyt kun julkista hoitoa supistetaan ja eläkeläisten tuloja leikataan, vastuuta aletaan hivuttaa ihmisille itselleen. Yksityisessä sukanvarressa onkin talletettu valtion rahareserviä.
Pankkimiehet keksivät käänteisen asuntolainan. Mummo saa asua mökissään, mutta myy sitä pikkuhiljaa pankille. Perittävää ei jää, mutta eivät keskiluokkaiset lapset mitään tarvitsekaan.
Kunnalle sopii, että yhä useamman mummon loppusijoituspaikka on oma koti eikä terveyskeskuksen pitkäaikaispeti.
Kotihoidossa ihminen maksaa jokaisesta siivous-, ruokailu-, lääkäri- ja hoitajakäynnistä erikseen sen sijaan, että kunta tarjoaisi ne kaikki vuodeosaston petipaikan kylkiäisinä. Yhteiskunta säästää, kansalainen maksaa.
Vielä kätevämpi ratkaisu kunnalle on hoivakoti ja aina parasta, jos asukas haluaa sinne omalla rahallaan. Kunta tekee asumisesta ostosopimuksen, ja asukas maksaa käyvän taksan jokaisesta hymystäkin. Kunta ei joudu tarjoamaan lähi-, etä- tai kotihoitoa tai muuta palkanmaksua edellyttävää palvelua.
Kunnat ostavatkin jo neljänneksen sosiaalipalveluistaan yksityisiltä. Eniten säästöä syntyy juuri asumispalveluissa.
Hallitus avittaa kehitystä tinkimällä mitoituksista ja pätevyyksistä. Hoivayritys puolestaan haluaa hyvää tuottoa, joten sitä kiinnostavat hoivarobotit ja itsensä pesevät WC-pöntöt.
Valtiovallan sote-sotkuilu
aiheutti sen, että yksityisiä palveluyrityksiä nousee kuin sieniä sateella. Ne ottavat kaiken irti pelokkaista ja palvelujaan karsivista kunnista ja niiden asukkaista. Mummeli ostaa tai vuokraa huoneen ja myy sitä ennen mökkinsä.
Hoivakodeissa on mukavilta kuulostavia vaihtoehtoja, kuten puutarhanhoitoon ja ulkoiluun erikoistuneita yksikköjä ja viinitarjoilua aterioilla. Yömyssynkin varmaan saa.
Onnentäyttymys, Untuva, Pumpuli, Virkkula ja Hopea – kukapa niissä ei viihtyisi?
Joustavuus, kodinomaisuus ja palvelualttius houkuttavat, mutta käytännössä toiminta voi olla aika mutkikasta ja vastuukuviot asukkaalle hankalia käsittää. Tyypillinen kuvio on, että sekä tontin että rakennusten omistajat, palveluntuottaja ja vielä käytännön tekijät ovat eri tahoja.
Nyt eläkkeestä valtaosan saa ottaa asumiseen, jatkossa ehkä myös omaisuudesta. Varakkaat osaavat kiertää tämän paremmin kuin tavallinen kansa. Säästöt kupataan nyt. Pidä siis mummo kukkarostasi kiinni tai suuntaa rollaattorisi Portugaliin.
Julkistalouden kannalta on ehkä pahinta, että muutoksen sivuvaikutukset ulottuvat kuntaan. Vanhukset tukkivat terveyskeskusten päivystykset. Syy: kuntien kotihoidossa ja yksityisissä hoivakodeissa ei ole lääkäreitä, ja on halvempaa lähettää mummot julkiselle puolelle hoitoon.
Näinä vuosina tehdään
sote-historiaa. Moni kysyykin jo, mihin se sivistys jäi, jos vanhustensuojelua vähennetään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
