”Kasvu ei lähde kotimaasta”
Alkuvuoden talousluvut ja Tilastokeskuksen toukokuiset tiedot teollisuuden tuotannosta ennakoivat talouskurimuksen jatkumista loppuvuonnakin. Palkansaajien tutkimuslaitos varoittaa hallitusta käyttämästä lisäleikkauksia.
Kuva: Markku Vuorikari”Kasvu ei lähde liikkeelle kotimaasta. Euroalueen vakauttaminen on ensisijaista. Kun jokin isoista kriisimaista, esimerkiksi Italia, saa taloutensa vakautettua, se vaikuttaa myönteisesti koko unioniniin”, toteaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) vanhempi tutkija Markku Lehmus .
Uusista budjettileikkauksista tulisi siksi pitäytyä.
”Vaarana on, että leikkaukset syventävät taantumaa entisestään. Leikkaukset pitäisi jättää siihen vaiheeseen, kun kasvu alkaa.”
Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden tuotanto väheni liki kuusi prosenttia vuoden takaisesta eli enemmän kuin yleisesti on kerrottu. Samaan aikaan uusien tilausten arvo putosi 8,6 prosenttia edellisvuodesta. Ainoastaan kemianteollisuuden tilaukset kasvoivat.
Suomella on Lehmuksen silti varaa velkaantua. Juustohöylään tai saksiin voi tarttua vuoden tai parin kuluttua. PT:n uusimman ennusteen mukaan talous kääntyisi plussalle ensi vuonna.
Italian sijasta myönteisen kehän heräämiseen riittäisivät Saksan tai Ison-Britannian hyvät talouden kasvuluvut tahi Espanjan talouden vakaantuminen. Myös kauppaneuvottelujen onnistuminen Yhdysvaltain kanssa elvyttäisi taloutta.
Nollaratkaisut kehno lääke työttömyyteen
Kotimaan kysyntä tulisi PT:n Lehmuksen mukaan pitää elossa maltillisilla korotuksilla ja veroratkaisulla. Siihen tarvittaisiin keskitetty ratkaisu, joka ei ainakaan keväisten kokemusten perusteella näytä mahdolliselta.
Teknologiateollisuuden osapuolten pitäisi löytää jokin uusi yhteinen tavoite, Lehmus aprikoi.
Pahinta on, jos tuloneuvottelut venyvät pitkään. Se lisää yritysten epävarmuutta ja hidastaa mahdollisia investointeja.
VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen esitti keskiviikkona, että työmarkkinaosapuolet sopisivat yleiskorotukseksi nollaratkaisuja, kunnes työttömyysaste alenisi viiteen prosenttiin.
Suomen työttömyysaste ei ole ollut noin pieni vuosikausiin. Kuinka se nopeasti saataisiin kuntoon, Lehmus kummastelee.
”Kaksivuotinen nollasopimus vaikuttaisi työttömyyteen minimaalisesti. Vaikutus olisi prosentin kymmenyksiä, korkeintaan puoli prosenttiyksikköä. Vartiaisen esittämät mittasuhteet tuntuvat epätodennäköisiltä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
