Marttila pelkää, että kauppa romuttaa ruuan laadun
”Haluaako kauppa romuttaa maatalouden hyvät tuotantotavat ja suomalaisen ruuan laadun?”
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila esitti kysymyksen tiistaina PI-johtamiskoulun kesäforumissa Helsingissä. Hän vaati, että seurauksista puhutaan, jos ruokaa aina vain halpuutetaan.
”Jos hinnan pitää olla sama kuin Tanskassa ja Saksassa, voiko tuotantotavoissa olla eroa?”
Marttilan mukaan kyse on siitä, mitä kauppa tarjoaa suomalaisten ruokapöytään. Ruuan tuottajilla on toinenkin vaihtoehto.
”Maailmalla maksetaan ruokaturvallisuudesta. Se porukka pitää vain tavoittaa.”
Marttila esitti myös visionsa eli tavoitteensa suomalaisesta ruokaketjusta 2020: ”Arvostamme suomalaista ruokaa, jonka tuotanto kasvaa, kannattaa ja tuo työtä Suomeen.”
Tavoitteen jakoivat omissa esityksissään Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä.
Juutinen maalasi kaksi tulevaisuuskuvaa: tavoitteen ja ennusteen, jos ei jotain tehdä.
Yksistään teollisuudessa tulevaisuuskuvien ero on miljardi euroa ja 7 000 työpaikkaa. Päälle tulevat vaikutukset muuhun ruokaketjuun.
Marttilan mukaan maatiloilla on jo nyt menossa henkiinjäämiskamppailu.
”Eikä se koske vain maatiloja, vaan kokonaisia toimialoja.”
Juutinen arvioi, että huonossa vaihtoehdossa ruokateollisuudessa pärjäävät parhaiten alkoholi, kala, vilja- ja luonnontuotteet sekä valmisruoka.
Ruokaketjun eri lenkkien edustajat olivat yhtä mieltä, että parempi tulevaisuus vaatii koko ketjun yhteistyötä.
Marttila ja Juutinen eivät tosin olleet tyytyväisiä siihen, miten kauppa on harjoittanut yhteistyötä tähän asti.
”Kaupan pitää lopettaa ruokaketjun köyhdyttäminen”, Juutinen vaati.
Marttila moitti ruuan halpuutuksia ja esitti sijalle reiluutusta.
Kivelä kummasteli halpuutuksen arvostelua.
”S-ryhmä halpuuttaa omista katteistaan. Kuluttajien ostovoima paranee ja kotimaisten suosikkien myynti lisääntyy.”
Ongelmia on Juutisen mukaan ollut myös siinä, kuinka viesti kulkee kuluttajilta kaupan kautta teollisuudelle.
”Yhteistä markkinatietoa ei viime vuosina ole ollut. Sitä tietoa tarvitaan, jotta teollisuus voi suunnata oikein investoinnit ja innovaatiot.”
Juutinen toivoo asian korjaantuvan pian.
”S- ja K-ryhmän suhtautuminen on muuttunut myönteisemmäksi.”
Toinen kaikkien asettama ehto koko ruokaketjun menestykselle oli lisäarvon tuottaminen.
”Keskitytään lisäarvon tuottamiseen eikä sen jakamiseen”, Juutinen kehotti ja suuntasi sanat etenkin maataloudelle.
Marttila huomautti, että suomalainen ruuan laatutyö tuottaa lisäarvoa, mutta se ei ole näkynyt hinnassa niin kuin on toivottu.
Sekä Juutinen, Marttila että Kivelä peräsivät hallitukselta talousuudistuksia, jotka lisäävät kuluttajien ostovoimaa. Sitä tarvitaan, jotta laaturuoka käy kaupaksi kotimaassa.
Juutinen ja Marttila toivoivat valtiolta myös puhtia suomalaisen ruuan viennin edistämiseen.
Heikki Vuorela
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
