Kaikki eivät enää halua häihinsä lapsivieraita – lapsiasiavaltuutettu ihmettelee trendiä
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan lapset koetaan nykyään vieraiksi ihmisiksi, jotka nähdään häiritsevinä, äänekkäinä sekä vilkkaina.
Lapsiasiavaltuutettu on saanut lapsikiellon kommentoinnista sekä myönteistä että kielteistä palautetta. Kuvituskuva. Kuva: Jussi PartanenLapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen puuttui X:ssä erääseen hääjulkaisuun, jossa häät järjestänyt ihmetteli twiitissään, miksi hänen kutsuvieraansa olivat pahastuneet siitä, ettei lapsia saanut tuoda hääjuhliin.
Pekkarinen kommentoi X-keskusteluaan MT:lle, että hän halusi vastauksellaan nostaa keskustelua yleisemmälle tasolle ja tarkastelemaan ilmiön taustalla vaikuttavia arvoja ja asenteita.
”Miksi on niin, että lasten rajaaminen erilaisten elämänalueiden ja tapahtumien ulkopuolelle on hyväksyttävää, mutta muiden ihmisryhmien rajaaminen herättää laajaa tuohtumusta?” hän kyseenalaistaa.
Lapsiasiavaltuutettu ihmettelee X-keskusteluun tulleita vastauksia, joissa lasten rinnastaminen vammaisiin ihmisiin tai vanhuksiin on herättänyt jopa kauhistusta.
”En ole vielä ymmärtänyt, kumpaa ihmisryhmää siinä katsotaan halvennettavan. Itselle nämä ihmisryhmät ovat kaikki yhtä arvokkaita ja kaikkien niiden kategorinen ulossulkeminen ongelmallista.”
Hääkeskustelusta on poikinut Pekkariselle palautetta, josta puolet on ollut kiittävää ja toinen puoli kiukkuisaa.
”Lapset käyttäytyvät kuitenkin kaikki eri tavoin, aivan kuten aikuisetkin.”
Lapsirajauksien taustalla voi olla monia syitä. Hänestä lapset koetaan nykyään vieraiksi ihmisiksi, enemmänkin perheittensä jälkeläisiksi.
”Heihin ei tutustuta ja luoda omannäköistä tuttavuutta.”
Pekkarinen nostaa julkisesta keskustelusta myös esille narratiivin, jossa lapset koetaan häiritsevinä, äänekkäinä sekä vilkkaina.
”Pelätään, että he voivat pilata tärkeät hetket juhlissa. Lapset käyttäytyvät kuitenkin kaikki eri tavoin, aivan kuten aikuisetkin”, hän huomauttaa.
Pekkarinen korostaa, että jokainen päättää perhejuhliinsa kutsuttavat itse. Hänestä olisi kuitenkin reilua hyväksyä, että joku vanhempi saattaa lapsirajauksesta pahastua.
”Lapset ovat ihmisille usein rakkaita ja moni haluaa osallistua perhejuhliin rakkaiden perheenjäsentensä kanssa. Samalla tavalla ihmiset voivat loukkaantua, jos kutsussa eksplisiittisesti rajataan ulkopuolelle puoliso, iäkäs perheenjäsen tai kotona asuva vammainen perheenjäsen”, hän avaa.
”Osallistumalla pienestä pitäen erilaisiin tilaisuuksiin lapset oppivat käytöstapoja.”
Lapsiasiavaltuutetun mukaan monenlaiset perhejuhlat ovat varhaislapsuudesta asti tärkeää sosiaalista ja kulttuurista liimaa lapsen kehittymiseen, joka vahvistavaa yhteisöjä, kokemusta jatkuvuudesta ja sitä kautta turvallisuuden tunnetta.
”Osallistumalla pienestä pitäen erilaisiin tilaisuuksiin lapset oppivat käytöstapoja, kulttuurin normeja ja ymmärrystä vallitsevista arvoista ja elämänkulusta.”
Lapset ovat jo tällä hetkellä Pekkarisen mielestä melko näkymättömiä yhteiskunnan jäseniä.
”On vaikea uskoa, että joka viides suomalainen on alaikäinen ja heitä on joukossamme miljoona. Mitä vähemmän lapsia näkyy, sitä vieraammiksi he muuttuvat ja sitä helpompaa on kokea heidät häiritseviksi”, hän tiivistää.
Aiheesta uutisoi aiemmin Helsingin Sanomat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
