Salassa pidettäviä asiakirjoja kotonaan säilönyt ex-tiedustelupäällikkö tuomittiin 1,5 vuoden ehdolliseen vankeuteen – ei menetä sotilasarvoaan

Kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff sai tuomion törkeästä palvelusrikoksesta.  Kuva: LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Helsingin hovioikeus tuomitsi perjantaina Puolustusvoimien ja EU:n entisen tiedustelupäällikön Georgij Alafuzoffin 1,5 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä palvelusrikoksesta.

Hovioikeuden mukaan Alafuzoff, 70, käsitteli ja säilytti virkatehtävissään saamaansa salassa pidettävää ja turvallisuusluokiteltua sotilastiedusteluun liittyvää tietoaineistoa oikeudettomasti kotonaan. Oikeus katsoi, että tekoa oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, kun otetaan huomioon muun muassa aineiston laatu ja laajuus sekä teon yli kymmenen vuoden kesto.

Törkeän palvelusrikoksen tekoaika on vuodet 2005–2016, jolloin Alafuzoff toimi ensin Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, sitten Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.

Hovioikeus huomioi myös sen, että Alafuzoff oli tehnyt teon erityisen vastuunalaista tehtävää suorittaessaan.

Alafuzoffin korkean sotilasarvon takia asia käsiteltiin ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeudessa.

Syyttäjä oli vaatinut Alafuzoffille vähintään kahden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Hovioikeus katsoi, että ennen lieventämisperusteiden arviointia oikeudenmukainen seuraamus teosta olisi ollut vuosi ja kymmenen kuukautta vankeutta. Rangaistusta kuitenkin alennettiin neljällä kuukaudella, koska asian esitutkinta oli oikeuden mukaan valtion vastuulla olevasta syystä viivästynyt kahdella vuodella.

Koska rangaistus oli alle kaksi vuotta vankeutta, hovioikeus ei määrännyt kontra-amiraali evp. Alafuzoffin sotilasarvoa menetetyksi.

Alafuzoff myönsi oikeudessa vieneensä joitain materiaaleja kotiinsa suoriutuakseen työtehtävistään mahdollisimman hyvin, mutta kiisti syyllistyneensä törkeään rikokseen. Myöskään syyttäjä ei katsonut, että Alafuzoffin toiminnalle olisi jotain toista syytä.

Alafuzoffin hallussa olleet materiaalit löytyivät maaliskuussa 2018, kun poliisi teki hänen kotiinsa etsinnän Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyneessä rikostutkinnassa. Alun perin Alafuzoffia tutkittiin siksi, että HS:n epäiltiin saaneen salaisia tietoja haltuunsa vuonna 2014, kun lehden toimittaja haastatteli Alafuzoffia tämän aloitettua EU-tehtävässä.

Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan toimittaja sai Alafuzoffilta muistitikun muistiinpanojensa tallentamista varten. Tikku ilmeisesti näytti tyhjältä, mutta siitä on mahdollisesti voitu palauttaa aiemmin poistettuja tiedostoja.

Viime vuoden tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta joulukuussa 2017 julkaistun jutun vuoksi. Tuomiosta on valitettu.

Alafuzoffin syyte ei kuitenkaan koske toimittajan saamaa muistitikkua. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe lopetti sen osalta esitutkinnan vuoden 2022 lopulla, koska katsoi, ettei tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta olisi saatu näyttöä. Tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.