Politiikan kommentaattori: Haaviston henkilökohtainen linja on hyvin johdonmukainen – "Presidentinvaalit ovat kuitenkin ihan eri vaalit kuin eduskuntavaalit"

Kokenut politiikan kommentaattori Erkka Railo muistuttaa, että Suomessa kaikki puolueet ovat olleet hallituksessa vuoden 1987 jälkeen. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haavisto ei suoraan torpannut hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa MT:n haastattelussa. Kovan julkisen ryöpytyksen jälkeen hän täsmensi perjantaina kantaansa.

MustRead-verkkojulkaisun johtava politiikan asiantuntija Erkka Railo sanoo, että puoluetoverit hämmentyivät Haaviston viestistä. Samalla poliittiset vastustajat iskevät mielellään puoluejohtajan heikkoon kohtaan.

"Monet vihreiden kannattajat olisivat varmaan mielellään nähneet, että Haavisto olisi ilmaissut hyvin selkeän kielteisen mielipiteen yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa", Erkka Railo kommentoi Maaseudun Tulevaisuudelle.

Hänen mukaansa Haaviston yhteistyöhakuisuus on johdonmukaista jatkumoa sille linjalle, mitä hän on esimerkiksi presidenttiehdokkaana vetänyt.

"Haavisto ei halua sulkea ihmisryhmiä yhteistyön ulkopuolelle. Mutta jos katsoo vihreitä puolueena, tämä näyttää siltä, että ollaan valmiita lipsumaan aika pyhistä periaatteista. Se saattaa omat hämmennykseen ja tarjoaa poliittisille vastustajille iskun paikan."

Vuoden 2012 presidentinvaalit muistetaan Pekka Haaviston kiitellystä kädenojennuksesta perussuomalaisten suuntaan. Presidenttiehdokas Haavisto vieraili syksyllä 2011 Viitasaarella Teuvo Hakkaraisen sahalla.

Railon mukaan Haavisto ehkä ajatteli linjauksen olevan ongelmaton tälläkin kertaa. Perussuomalaisten julkikuvassa on kuitenkin tapahtunut suuri muutos sen jälkeen kun puolueen puheenjohtaja vaihtui Timo Soinista Jussi Halla-ahoon.

"Presidentinvaalit ovat myös ihan eri vaalit kuin eduskuntavaalit, jossa pallotellaan, minkä puolueen kanssa ollaan valmiita yhteistyöhön vaalien jälkeen. Presidentinvaaleissa haetaan taas henkilöä, joka on valmis yhdistämään kansakunnan."

Vuoden 1987 jälkeen kaikki puolueet ovat olleet Suomessa hallituksessa ja perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet ovat olleet hallituksessa toistensa kanssa.

Railon mukaan on hyvin poikkeuksellista, että Suomessa tehtäisiin ennen vaaleja sitovia lupauksia tai ilmoituksia, että jonkun puolueen kanssa ei suostuta yhteistyöhön.

"Haaviston linjaus istuu oikein hyvin pitkään suomalaiseen perinteeseen. Viime vaaleissa noin 30 vuoden konsensuskausi murtui, kun Sdp ja kokoomus ilmoittivat suoraan, etteivät he lähde hallitukseen toistensa kanssa."

Suomessa ei pääse syntymään samanlaista tilannetta kuin länsinaapurissa Ruotsissa, jossa hallitusta ei saada millään muodostettua. Tämä johtuu Railon mielestä kirjavammasta puoluekentästä.

"Suomessa on paljon epätodennäköisempää, että perussuomalaiset pääsivät vaa'ankieliasemaan vaalien jälkeen."

Mitä perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kannattaa tehdä tässä tilanteessa?

"Halla-aholle riittänee, että hän seuraa vierestä, kun vihreät yrittää saada jotain johdonmukaisuutta omaan linjaansa. Hänen ei tarvitse tehdä mitään, kun naapurin sauna palaa."