Sahurit toivovat tukkikauppaan lisää vauhtia
Toimitusjohtaja Jyri Nenonen oikoi kuljettimella vikasuuntaan kääntynyttä tukkia Kinnaskosken sahalla Mänttä-Vilppulassa viime viikolla. rami marjamäki Kuva: Viestilehtien arkisto”Kaikki sahurit ostavat nyt puuta, eikä mitään jarruja ole enää päällä”, sanoo Koskisen Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu. Hän toimii myös itsenäisten sahojen etujärjestön Suomen Sahojen raaka-ainetoimikunnan puheenjohtajana.
Alkuvuonna puukauppa takkuili monin paikoin ja metsänomistajat ihmettelivät ostotarjousten vähyyttä.
Joensuun mukaan syy vaisuun kysyntään oli toinen peräkkäinen leuto talvi.
”Talvileimikoiden kauppa oli jumissa, eikä sille voinut kukaan mitään. Metsänomistajat vähän ehkä lamaantuivat turhaan talven tilanteesta.”
Valmiin sahatavaran varastot kasvoivat viime vuoden lopulla ja monet sahat rajoittivat tuotantoa vuoden vaihteen molemmin puolin. Nyt sahoilla on palattu normaaleihin vuoroihin.
”Täysi vauhti on päällä, ja tästä eteenpäin puuta tarvitaan viimevuotiseen malliin”, Joensuu vakuuttaa.
Puukaupassa on ollut alueellisia eroja.
Lähinnä Lounais-Suomessa ja Satakunnassa puuta hankkivan Westas Oy:n metsäpäällikkö Juha Mäki sanoo, että hiljaisen sydäntalven jälkeen ostomäärät ovat nousseet mutta eivät aivan toivotunlaisesti.
”Yksityismetsien puukaupan tason pitäisi nousta vielä selvästi. Meillä ainakin on kova tarve ostaa. Sahoillamme ei ole ollut minkäänlaisia tuotannon rajoituksia, pikemminkin olemme nostaneet määriä”, Mäki sanoo.
Westaksen Raunion saha sijaitsee Varsinais-Suomen Koskella ja Pihlavan saha Porissa. Puunkäytöstä 70 prosenttia on kuusta ja 30 mäntyä.
”Molemmat puulajit kiinnostavat yhtä paljon. Hankinta-
alueemme jokaisesta tukkivaltaisesta leimikosta teemme kyllä tarjouksen”, Mäki sanoo.
Mänttä-Vilppulassa toimivan Kinnaskoski Oy:n toimitusjohtaja Jyri Nenonen kertoo, että Pohjois-Pirkanmaalla puuta on ollut tarjolla hieman vähemmän kuin viime vuonna. Tukkia on saatu kuitenkin riittävästi.
”Puuntarve säilyy tänä vuonna suurena. En näe mitään syytä, miksi ei tukkia tarvittaisi viime vuoden lailla.”
Mänttä-Vilppulassa ja Juupajoella toimii muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä toisistaan neljä sahaa: Metsä Groupin Vilppulan saha, UPM:n Korkeakosken saha, JPJ-Wood ja Kinnaskoski. Ne tuottavat yhteensä sahatavaraa lähes miljoona kuutiometriä ja käyttävät tukkia yli kaksi miljoonaa kuutiometriä.
Kaikki neljä sahaa ovat investoineet viime vuosina tuotannon uudistamiseen. Kinnaskoskella on menossa kuivauskapasiteetin laajennus.
Lapissa tukin kysyntää piristää Keitele Groupin Kemijärven saha, joka käynnistyi joulukuussa.
Keitele Groupin metsäpäällikön Kari Wuolijoen mukaan tuotantoa lisätään myös konsernin Alajärven sahalla.
”Puunkäyttömme nousee uusien tuotantolaitosten ansiosta tänä vuonna uuteen ennätykseen.”
Puun tarjonnan Wuolijoki sanoo olleen talvella hieman vaisua, mutta viime viikkoina se on parantunut selvästi.
Suomalaisten sahojen kannattavuus on heikentynyt Suomen Sahojen toimitusjohtajan Kai Merivuoren mukaan viime vuodesta, koska sahatavaran hinnat ovat pudonneet.
”Kannattavuus on kuitenkin sillä tasolla, että sahata kannattaa, jos vain tavara liikkuu.”
Ruotsalaisten kilpailukyky on Merivuoren mukaan heikon kruunun ansiosta selvästi parempi, mikä on kova haaste. Etelä-Ruotsin sahoilla on myös merkittävä kuljetusetu suomalaisiin verrattuna.
MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen pitää puumarkkinoiden viime viikkojen kehitystä ilahduttavana.
”Tukeilla on nyt kohtuullisen hyvät näkymät. Tosin sahatavaran varastot ovat vielä aika suuret.”
Alkuvuoden suurin yllätys on Järvisen mielestä venäläisten sahojen viennin romahdus, vaikka rupla on heikompi kuin vuosi sitten. Venäläisten väistyessä tilaa pitäisi syntyä muille tuottajille.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
