Pohja pettää taas
Valtion kuluvan vuoden budjetti on laadittu 1,2 prosentin talouskasvun pohjalta. Jo nyt näyttää selvältä, että kasvu jää huomattavasti ennakoitua pienemmäksi. Näin on käynyt jo kahtena edellisenäkin vuotena.
Tullin ennakkotietojen mukaan viennin arvo laski tammikuussa viime vuoden tammikuuhun verrattuna yhdeksän prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotanto laski tammikuussa 7,5 prosenttia ja uusien tilausten määrä väheni.
Nordea heikensi keskiviikkona Suomen talouden kasvuennustettaan tälle vuodelle 0,3 prosenttiin. Vielä joulukuussa pankin arvio oli 0,8 prosenttia.
Talouskasvun kituminen ja budjetin pohjan pettäminen lisäävät entisestään paineita hallituksen runsaan viikon päästä pidettävään budjettikehysriiheen. Lisäongelmia saattaa olla tulossa EU:n ja Venäjän välisistä talouspakotesuunnitelmista.
Valtion kassaa ei voi verotusta kiristämällä enää paikata, koska kotitalouksien kulutus väheni viime vuonna 0,8 prosenttia. Nordean arvion mukaan kulutus vähenee tänä vuonna 0,4 prosenttia.
Julkisten menojen kasvua on kuitenkin tavalla tai toisella hillittävä. Hallitusohjelman mukaan talouden sopeuttamistoimet pitää jakaa tasan verokiristysten ja leikkausten kesken. Koska veroja ei voi kiristää, pitää painopiste olla menojen vähentämisessä.
Talous ei nouse lujalle pohjalle, ellei leikkausten lisäksi panosteta tulevaisuuden kasvualoille. Onkin outoa, että tähän saakka leikkaukset ovat kohdistuneet työ- ja elinkeinoministeriöön, maa- ja metsätalousministeriöön ja opetusministeriöön (MT 12.3.).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
