Äänekosken energiastauusiutuvaa 77 prosenttia
Äänekosken kaupungin vuonna 2010 käyttämästä energiasta uusiutuvaa oli peräti 77 prosenttia, Keski-Suomen energiatoimiston laskelma kertoo.
Uusiutuvien energialähteiden suuri osuus johtuu Äänekosken metsäteollisuuden puuperäisten polttoaineiden käytöstä. Mustalipeästä saadaan Äänekoskella 2,5 kertaa niin paljon energiaa kuin puusta.
Muissa kunnissa uusiutuvan energian osuus on vain 10–25 prosenttia kokonaiskäytöstä.
Turvetta ei lasketa uusiutuvaksi energiaksi.
Kuntien energiataseet on laadittu vuoden 2010 tuotanto- ja kulutusluvuista. Vertailukohteena ovat vuoden 2004 luvut.
Energian kulutus ja sen hankinnasta aiheutuvat päästöt kasvoivat muualla paitsi Jämsässä. Jämsän kaupungin alueella energiankulutus pieneni teollisuuden vähentyneen kulutuksen myötä.
Lämmön ja sähkön tuotannossa keskisuomalaiset tarkkailukunnat siirtyvät kohti uusiutuvia ja paikallisia polttoaineita. Liikennepolttoaineet ovat yhä tuonti- ja kertakäyttötavaraa.
Äänekoskella ja Jämsässä metsäteollisuus kuluttaa valtaosan energiasta. Jyväskylässä energiaa kuluu eniten rakennusten lämmitykseen ja liikenteen polttoaineisiin.
Pienemmissä kunnissa Muuramessa, Laukaassa ja Uuraisilla valtaosa energiasta menee lämmitykseen ja liikenteeseen.
Jyväskylässä poltetaan enemmän bensiiniä kuin dieseliä. Muiden kuntien liikenteessä palaa enemmän bensaa kuin dieseliä.
Hiilidioksidipäästöistä valtaosa syntyy öljyn kulutuksesta. Jyväskylässä eniten hiilidioksidia tulee turpeesta, Jämsässä alueen ulkopuolelta tuodusta sähköstä.
Jokaisessa tarkastelukunnassa 72–94 prosenttia energianhankintakuluista menee öljyyn tai sähköön, jotka tulevat alueen ulkopuolelta.
Jyväskylän Keljonlahden uusi voimala näkyy voimakkaasti energiataseessa. Turpeen käyttö kaksinkertaistui vuodesta 2004 vuoteen 2010.
Jyväskylän käyttämästä energiasta peräti 48 prosenttia tuotettiin turpeella vuonna 2010.
Alueen oma sähköntuotanto kaksinkertaistui, ulkopuolelta tuotavaa sähköä tarvittiin 70 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2004.
Rakennusten lämmitykseen meni puolet Jyväskylässä kulutetusta energiasta.
Vuonna 2010 Jyväskylään hankittiin energiaa 199 miljoonalla eurolla. Summa ei sisällä arvonlisäveroa.
Peräti 68 prosenttia rahasta paloi öljytuotteisiin, neljännes paikallisiin polttoaineisiin ja kuusi prosenttia alueen ulkopuolelta ostettuun sähköön.
Jyväskylän energian hiilidioksidipäästöt olivat 1,4 miljoonaa tonnia. Vuodesta 2004 päästöt kasvoivat yli kolmanneksen, pääosin turpeen takia.
Hiilidioksidista 68 prosenttia tuli turpeenpoltosta, reilu neljännes öljynpoltosta.
Jyväskylän ja Laukaan vuoden 2010 energiataseissa näkyy myös biokaasu. Jyväskylän 30 gigawattitunnin biokaasumäärä tuli kaatopaikalta, Laukaan 1,2 gigawattitunnin biokaasu Metener Oy:n laitoksesta.
Energiataseet on laskettu Keski-Suomen liiton BalticClimate-hankkeen toimeksiannosta.
Tulokset antavat tietoa kuntien ja maakunnan päättäjille sekä virkamiehille ilmasto- ja energiapoliittisten toimien pohjaksi.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
