Elykeskus lupaa helpotusta Siikajoen tulviin
Mankilan kylä Siikalatvalla lainehti poikkeuksellisesti vuodenvaihteessa. Siikajoki tulvi pelloille ja katkoi teitä. Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksen Olli Utriaisen mukaan Uljuan tulva-altaan vedenpintaa lasketaan. ”Tulvasuojelun lisärakenteiden rakentaminen on hyvin vaikeaa, lähes mahdotonta ja kustannukset merkittävät hyötyihin nähden”, Utriainen kertoo. Vilho Kallio/Kaleva Kuva: Viestilehtien arkistoMankilan kylän asukkaat voivat pian saada helpotusta tulvahuoliinsa.
Pohjois-Pohjanmaan Siikalatvalla sijaitsevan kylän asukkaat ovat kärsineet viimeisen kahden vuoden aikana viidestä tulvasta. Vuodenvaihteessa peltoja jäi tulvan alle yli tuhat hehtaaria. Elokuussa 2012 puintien alla oli 3 500 hehtaaria peltoa veden vallassa.
”Tulvat osoittavat, että nykyistä säännöstelykäytäntöä on syytä muuttaa”, sanoo vesivararyhmän päällikkö Olli Utriainen Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksesta.
Tulvasuojeluun rakennetun Uljuan tekoaltaan pintaa siis lasketaan. Utriaisen mukaan on liian aikaista sanoa kuinka paljon, sen kertoo käynnissä oleva selvitystyö.
Pyrkimyksenä on ottaa uusi säännöstelyohje käyttöön kesällä.
Mankilassa maitotilaa pitävän Jukka Ojantakasen työmatka katkesi tulvaan ennen vuodenvaihdetta. Uusi navetta jäi eri puolelle tulvaa kuin talo.
Yleisellä tiellä oli pahimmillaan 1,5 metriä vettä. Vesi oli viikon korkealla.
Nyt tilalla pohditaan, mistä rehu saadaan karjalle, jos jääpolte tuhoaa nurmet tulva-alueelle muodostuneen viiden sentin jääkannen alla. ”Lisäkustannukset ovat mahdottomat.”
Siikalatvan maaseutupäällikkö Mikko Äijälän mukaan talvitulvan vahingot nähdään vasta keväällä. Nurmituhojen lisäksi säilörehupaaleja on kastunut. Maaperä vettyy.
Äijälän mukaan tulvavahinkojen korvaukset ovat vahinkoihin nähden huonot. Elokuun 2012 tulvan vahingoiksi arvioitiin 2–3 miljoonaa euroa. Korvauksia saatiin reilu 200 000 euroa.
”Samat alueet ja yrittäjät joutuvat vahinkojen maksumiehiksi, se tuntuu epäoikeudenmukaiselta.”
Ojantakanen ja monet muut Mankilan asukkaat kokevat, että Uljuan tulva-altaan käytössä on menty voimayhtiön ehdoilla, ei maatalouden. Ruotsalainen Vattenfall omistaa Uljuan voimalaitoksen.
Vettä on pitänyt ohijuoksuttaa pelloille, kun tulva-altaassa ei ole ollut sille sijaa.
”Energiayhtiö haluaa pitää altaan täynnä, tulva-alueella asuvat tyhjänä, että sinne saataisiin kerättyä vesiä”, Ojantakanen tiivistää.
Äijälä ei lähtisi osoittamaan syyttävällä sormella Vattenfallia. Juoksutuksista määrää Pohjois-Suomen elykeskus.
Utriaisen mukaan voi olla, että Vattenfall on historian saatossa vaikuttanut säännöstelyyn. Säännöstelystä on haettu kompromissia.
Vuoropuhelua uudesta säännöstelyrajasta ei Vattenfallin ja valtion välillä ole vielä käyty.
Utriaisen mukaan keskustelu aloitetaan, kun yhtiölle on esittää konkreettinen säännöstelyraja. Hänen mukaansa maatalouden ja sähköyhtiön intressit eivät välttämättä törmää. ”Ei ole voimayhtiönkään edun mukaista tehdä isoja ohijuoksutuksia. Säännöstelyrajan tarkastelulla vältytään niiltä.”
Työryhmä jättää selvityksensä alueen tulvaongelmasta tämän vuoden aikana. Utriainen ja Äijälä painottavat, että Uljuan allas rakennettiin aikanaan ensisijaisesti tulvasuojeluun.
”Ehkä vuosien varrella on otettu voimakkaammin muitakin arvoja huomioon”, muotoilee Äijälä.
Valtio ei enää korvaa tulvavahinkoja. Tulvakorvaukset siirtyivät vuodenvaihteessa vakuutusyhtiöille. Tulvan aiheuttamia satovahinkoja valtio korvaa vielä muutaman vuoden.
Uljuan altaan käyttö tulisikin Ojantakasen mielestä saada kuntoon. ”Eihän tilojen talous kestä tällaista.”
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
