Perusteeton pätkätyö murentaa perhehaaveita
Perusteettomien pätkätöiden laillistaminen on huono idea, joka lisää syrjintää ja syö Suomesta syntyvyyttä, kirjoittaa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Töissä. Kuvituskuva, kuvan henkilö tai yritys eivät liity kirjoitukseen. Kuva: Petteri Kivimäki25.2.202608:00
Suomessa on vuosikymmeniä pidetty kiinni periaatteesta, että määräaikaiselle työsopimukselle pitää olla peruste. Se ei ole byrokratiaa byrokratian vuoksi, vaan arjen turvaverkko: kun työ on tosiasiassa pysyvää, myös työntekijällä pitää olla mahdollisuus suunnitella elämäänsä. Perhettä. Asunnon ostoa. Opintojen loppuunsaattamista. Sitä, että uskaltaa sitoutua.
Hallitus on tuonut eduskuntaan esityksen, joka sallii määräaikaisen sopimuksen solmimisen ilman perustetta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että pätkätyöstä tehdään uusi normaali silloinkin, kun työn tarve ei ole poistunut mihinkään. Kun työnantajalla on pysyvä tehtävä, mutta työntekijälle tarjotaan silti epävarmuutta.
Kärsijät eivät jakaudu tasaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mukaan vaikutukset osuvat erityisesti nuoriin, perheellistymisiässä oleviin naisiin. Se ei ole yllätys. Tutkimusten ja kokemusten valossa raskaus- ja perhevapaasyrjintä liittyy hyvin usein juuri määräaikaisuuksiin: sopimus on voimassa, kunnes raskaudesta tai perhevapaasta tulee ”ongelma”, ja jatkoa ei syystä tai toisesta enää löydykään – vaikka perusteet olisivat olemassa ja itse työn tarve jatkuu.
Numerot kertovat karun tarinan. Joka neljäs raskaana ollut nainen on kokenut raskaus- tai perhevapaasyrjintää. Jopa puolet on pelännyt, että raskaus tai perhevapaa vaikuttaa myöhempään uraan. Kun epävarmuus kasvaa, se siirtyy suoraan elämänvalintoihin: lykätäänkö lastenhankintaa, uskalletaanko tehdä päätöksiä, rakennetaanko tulevaisuutta tähän maahan.
Hallituksen esityksen perusteluissa jopa myönnetään, että muutos viivästyttää lasten hankkimista ja voi vaikuttaa syntyvyyteen. Ja silti samaan hengenvetoon vaikutusta vähätellään, koska sen on todettu kohdistuvan ”lähinnä naisiin”. Jos tämä ei paljasta asenneongelmaa, mikä sitten? Ongelma ei ole se, että asia kirjoitettiin kömpelösti. Ongelma on itse ajatus: että naisten työmarkkina-aseman heikentyminen olisi sivuseikka.
Suomi tarvitsee työtä, yrityksiä ja investointeja – myös maaseudulle. Mutta elinvoimaa ei rakenneta pelolla ja epävarmuudella. Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat tukea sijaisjärjestelyihin ja perhevapaiden kustannuksiin, eivät lupaa siitä, että epävarmuutta saa lisätä ilman perusteluja. Reilu ja tasa-arvoinen työelämä on kilpailuetu: se sitouttaa osaajat, vahvistaa tuottavuutta ja ennen kaikkea lisää luottamusta.
Siksi oikea johtopäätös on selvä. Perusteettomien pätkätöiden laillistaminen on huono idea, joka lisää syrjintää ja syö Suomesta syntyvyyttä. Kun rakennamme tulevaisuutta, emme voi aloittaa siitä, että teemme etenkin nuorten naisten arjesta entistä epävarmempaa.
Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja, SDP:n puheenjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
