Pienet kunnat karsastavat sote-mallia
Sosiaali- ja terveysministeriön tekemästä yhteenvedosta selviää, että kunnat kannattavat järjestämisvastuun jakamista viidelle sote-alueelle ja uudistusta sinänsä, mutta näkevät paljon korjattavaa.
Pienet kunnat ovat erityisen huolissaan vaikutusmahdollisuuksistaan sote-alueen kuntayhtymässä ja lähipalveluista. Ne suhtautuvat epäilevimmin lupaukseen, että palvelut on tarjottava lähellä palvelujen käyttäjiä ja niitä voidaan keskittää erityisperusteluin.
”Vaarana on, että nykyisessä resurssitilanteessa keskittämisestä tulee toimintatapa”, lausui kainuulainen Paltamo ja peräsi valtiolle velvollisuutta antaa riittävästi voimavaroja lakisääteisiin tehtäviin.
”Keskittämistä ei pidä tehdä pelkästään taloudellisilla perusteilla”, sanoi myös keskisuomalainen Laukaa.
Laukaan mielestä valmistelussa olevan kuntalain tavoite kuntalaisen vaikuttamisen lisäämisestä ja sote-järjestämislaki kauas karkaavine päätöksentekoineen eivät sovi yhteen.
”Lakiluonnosten tavoitteet ovat vakavassa ristiriidassa keskenään.”
Suuret kunnat olivat lähipalvelukirjaukseen tyytyväisiä.
Sekä isot että pienet toivovat tarkennusta kustannusten jakoon, tuottamisvastuun määrittelyyn sekä uudistuksen taloudellisiin vaikutuksiin. Rahoitusmallin pitää olla kuntien mielestä oikeudenmukainen.
Sote-palvelut on tarkoitus jatkossa rahoittaa asukasluvun, ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella, mutta kunnat toivoivat tähän erilaisia tarkennuksia.
”Ainakaan etäisyyksien vaikutusta eivät kertoimet huomioi”, Paltamo sanoi.
”Suurilla, hyvin erilaisten kuntien sote-alueilla on suuri riidan siemen saada aikaan oikeudenmukainen sopimus rahoituksesta.”
Epäselvyyttä nähtiin järjestäjän ja tuottajan välisessä työnjaossa.
Terveyden edistämisen nähtiin kärsivän siitä, että sote-palvelut erotetaan kunnan muusta toiminnasta.
Kunnat pitävät myös aikataulua liian kireänä. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa vuoden 2016 alussa ja palvelutuotannon vuonna 2017.
Lainoppineet ovat suhtautuneet epäilevästi sote-lakiluonnoksen yhteensopivuuteen perustuslain kanssa etenkin kuntien tehtävien, rahoituksen ja päätöksenteon osalta. Asiaa tutkii aikanaan perustuslakivaliokunta. Sen puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) on jo edellyttänyt lakiluonnokseen muutoksia ennen sen tuomista eduskuntaan.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) on luvannut lukea kuntien palautteen tarkasti ja muuttaa lakiesitystä tarvittaessa ennen kuin tuo sen eduskuntaan marraskuun lopussa. Muutoksilla on kiire, sillä nykyinen eduskunta ei aio ottaa uusia lakiesityksiä vastaan enää joulukuun alun jälkeen.
Myös pääministeri Alexander Stubb (kok.) toivoo uudistuksen toteutuvan mutta väläytti torstaina Aamulehdessä aikalisän mahdollisuutta, jos yksityiset palvelut uhkaavat jäädä lapsipuolen asemaan.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
