Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Vanhan kaatopaikan päälle rakennetusta kymmenestä talosta kuudessa sairastuttiin syöpään: "Kaavoittajakaan ei voinut tietää, mitä on luvassa”

    Keksijä Raimo Fink pitää todennäköisenä, että hänen sairastumisensa johtuu teollisuusjätteiden saastuttamasta maaperästä.
    Raimo Flink entisen kotinsa edustalla. Tampereen Härmälässä sijainneessa taloyhtiössä oli 36 asuntoa, jotka purettiin kaatopaikan läheisyydestä.
    Raimo Flink entisen kotinsa edustalla. Tampereen Härmälässä sijainneessa taloyhtiössä oli 36 asuntoa, jotka purettiin kaatopaikan läheisyydestä. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Mökin pihassa törähtelee norsu. Ääni tulee aidonkokoisesta betonimammutista, joka vartioi varsin erikoista pihaa. Pirkanmaan maaperästä kohoaa kaktuksia ja palmuja. Sinisessä vesi­altaassa uiskentelee joutsen ja karppeja. Kaikki on valmistettu niksibetonista, jonka on keksinyt Raimo Flink.

    Punaisen mökin ovi narahtaa auki ja Flink tepastelee kuistille. Ulkona vihmoo jäistä tihkua ja olo on viluinen ja kipeä. Ei voi tietää, johtuuko se flunssasta vai jo toistamiseen alkaneista syöpähoidoista.

    Vaimo Tuula Flink on valmistanut kasviskeittoa ja leiponut sämpylöitä olon parantamiseksi.

    Raimo Flinkillä todettiin nielurisasyöpä vuonna 2006. Silloin sairaus selätettiin leikkauksella ja sytostaatti­hoidolla. Tänä vuonna syöpä kuitenkin löydettiin suolistosta ja leikattiin pois. Flink joutuu kevääseen saakka elelemään avanteen kanssa.

    Mies on vakuuttunut, että sairaus on seurausta pitkästä altistumisesta kaatopaikan myrkkykaasuille. Tampereen Härmälässä sijainneista, vanhan kaatopaikan päälle rakennetuista kymmenestä talosta kuudessa sairastuttiin syöpään. Kolme silloista naapuria on kuollut.

    Tilastollisesti naapuruston syöpäkuolleisuus on noin kahdeksankertainen muuhun väestöön verrattuna.

    Jätteet maaperässä paljastuivat, kun alueelle alettiin rakentaa sosiaalitaloa.

    Perhe ei tiennyt asuvansa kaatopaikan päällä, vaikka Raimo sitä hoksasi tiedustellakin välittäjältä, kun talokauppoja hierottiin 1980-luvun alussa. Täyttöaineena oli kuulemma vain tavallista rakennuspurkujätettä. Nyt valhe on kuitenkin vanhentunut, vaikka maaperästä paljastuikin myrkyllistä teollisuusjätettä, kuten liuottimia ja maaleja.

    ”Syyllistä tässä on turha etsiä. Kaavoittajakaan ei voinut tietää, mitä on luvassa”, Flink pohtii.

    Vuonna 2016 Tampereen kaupunki purki Perkiön­kadun rivitalot ja puhdisti maaperän. Asukkaille kaupunki maksoi uudet kodit ja 10 000 euroa muuttoa ja muita järjestelyjä varten. Yhteensä 36 rivitaloasunnon lunastus ja maapohjan puhdistaminen maksoivat kaupungille 12 miljoonaa euroa.

    Flink on pyytänyt kaupunkia tekemään alueen entisille asukkaille kyselyn heidän terveydentilastaan. Siten päästäisiin jäljille, johtuvatko syöpätapaukset ja muut sairastelut tosiaan maaperästä tihkuneista myrkyistä.

    ”Tapaus olisi tärkeä tutkia, jotta vastaavaa ei enää kävisi. Moni muukin saattaa tietämättään asua kaatopaikan päällä ja kärsiä oireista.”

    Maanhankintapäällikkö Ari Kilpi Tampereen kaupungin Kiinteistötoimesta kertoo, että Perkiönkadun taloissa tehtiin kattavat sisäilmatutkimukset ja näytteitä otettiin myös laatan alapuolisesta huokosilmasta.

    ”Tulosten perusteella todettiin, ettei asuntojen alla olleesta maaperästä ole kulkeutunut asuntojen sisäilmaan terveydelle haitallisia aineita. Tampereen kaupunki katsoi, ettei entisten asukkaiden terveydentilasta ole tarpeen tehdä tutkimuksia”, Kilpi kertoo.

    Flink on tutustunut Rambollin suorittamaan tutkimukseen, jossa sisä­ilmasta löytyi toistakymmentä terveydelle haitallista yhdistettä, mutta ilmeisesti niiden pitoisuudet ovat sallittujen rajoissa. Flink arvelee, että kemikaalikoktaili on ollut yhteisvaikutukseltaan liian tuju. Lisäksi altistusta on tapahtunut 24 tuntia vuoro­kaudessa vuosien ajan.

    Nyt entiset naapurit asuvat eri puolilla Pirkanmaata, eikä joukko pidä enää juurikaan yhteyttä.

    Valtaosa sairastuneista on eläkeikäisiä, pitkään kaatopaikan päällä asuneita ihmisiä.

    Flinkejä huolettaa, että heidän tyttärensä ehti asua kaatopaikalla vuosikymmenen ja lapsenlapsikin leikki takapihan myrkyissä.

    Tuula Flink muistaa ihmetelleensä, miten takapihan ojasta ja metsästä nousi kummallista mönjää. Asukkaiden pyynnöstä kaupunki tutki asiaa jo vuonna 2007, mutta tuloksista ei kerrottu asukkaille.

    Naapuritalojen kahdessa lapsi­perheessä sairastettiin jatkuvasti flunssaa ja astmaa. Muuton jälkeen Tuula Flink jutteli toisen perheistä kanssa ja kuulemma heillä sairastelu oli loppunut asuinpaikan vaihduttua.

    Tuula Flink kärsii itse bakteeri­peräisestä keuhkosairaudesta, johon hän on syönyt useita antibioottikuureja.

    ”Tämä tuntuu kohtuuttomalta, koska syömme terveellisesti, emmekä ryyppää tai tupakoi”, Tuula Flink toteaa ja hörppää omatekoista omena­mehua.