Pohjoinen ja itä kokoSuomen kehityksen avain
Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistyöryhmän ehdotukset ovat hyvin lähelle samoja kuin koko Suomen kehityskohteet, arvioi työelinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) saadessaan työryhmän ehdotukset perjantaina Helsingissä ryhmän puheenjohtajalta Jouni Backmanilta (sd.)
Yrittäjistä, tutkijoista, poliitikoista, mutta ei virkamiehistä koostuva ryhmä teki 34 toimenpide-ehdotusta idän ja pohjoisen kehittämiseksi.
Pääasiassa ehdotukset koskevat elinkeinojen kehittämistä.
Pääosassa on arktinen osaaminen, luonnonvarat, Venäjä ja matkailu.
Itä- ja Pohjois-Suomen kasvu edellyttää työryhmän mukaan suuria panostuksia. Vapaavuori kaatoi kuitenkin öljyä laineille toteamalla, ettei valtiolla ole nykyisessä taloustilanteessa varaa lisäpanostuksiin.
Kehittämisvaroja voidaan kuitenkin suunnata eri tavalla kuin aiemmin.
Yksi selkeä ehdotus on noin kuuden miljoonan euron kuljetustuen palauttaminen. Sen maksaminen yrityksille loppuu pääosin tämän vuoden lopussa.
Tuki on ollut merkittävä esimerkiksi pohjoisen sahoille. Ruotsissa kuljetustuki on kymmenkertainen Suomeen verrattuna.
Vapaavuori ei vastannut kysymykseen, pitäisikö kuljetustuki palauttaa, vaan siirsi vastauksen työministeri Lauri Ihalaiselle (sd.).
Backman totesi, että Suomen aluerakenne poikkeaa muista Pohjoismaista siinä, että täällä on asutusta tasaisesti. Sen takia elinkeinojen kehittäminen on helpompaa.
Arktinen alue vetää kansainvälisiä investointeja lähivuosikymmeninä yli 100 miljardin euron edestä Suomen lähialueille. Suomella on jo nyt hyvää osaamista kylmässä toimimisesta, muun muassa alusten, koneiden ja kaivosten rakentamisessa ja käytössä.
Venäjän vaurastuminen lisää runsaasti suomalaisten mahdollisuuksia sekä liiketoiminnassa että matkailussa.
Matkailua ei ole työryhmän mukaan tosissaan hyödynnetty tai kehitetty Suomessa siten kuin monia muita elinkeinoja.
Yksi ehdotus on tehdä Suomen aikaisesta talvesta talvenavaus koko Eurooppaan, kuten jo nyt on tehty Levin ja Rukan maailmancup-kisoissa.
Backmanin oma suosikki on uusien puutuotteiden kehittäminen pilottilaitoksessa esimerkiksi Joensuun ja Varkauden alueen osaamista hyödyntäen.
Työryhmä esittää 5–6 miljoonan euron puualan koelaitoksen rakentamista Itä-Suomeen. ”Kun puuta kuumennetaan nollasta kahteensataan asteeseen, joka asteella irtoaa erilaisia molekyyliyhdisteitä, joita pitäisi oppia hyödyntämään.”
Varkaudessa toimii jo Stora Enson, Neste Oilin ja Foster Wheelerin tutkimuslaitos, jota voitaisiin kehittää.
Mekaanisen metsäteollisuuden lisäksi suurimmat puualan kasvumahdollisuudet ovat bioenergiassa, kosmetiikassa, lääkkeissä, torjunta-aineissa ja erilaisissa biomateriaaleissa, esimerkkinä komposiiteissa.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
