Tuulivoiman suojaetäisyydetsaattavat kasvaa melun takia
Hailuodon Marjaniemessä on pyörinyt kolme pienehköä tuulivoimalaa pian parikymmentä vuotta lähes lomamökkien kyljessä. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoTuulivoimaloista aiheutuva melu saattaa kasvattaa voimaloiden suojaetäisyyksiä vakituisiin asuntoihin ja kesämökkeihin.
Yksittäisten lomamökkien melurajoja mietitään vielä, toteaa ympäristöneuvos Ari Saarinen ympäristöministeriöstä.
Ympäristöministeriössä on menossa tuulivoimaloiden melun mittaamista ja mallintamista selvittävä hanke, joka valmistuu toukokuun lopulla ja viimeistään kesäkuussa.
Perustyö on tehty. Tuulivoima-alan toimijoille järjestetään perjantaina työpalaveri asiasta. Jos siellä tulee esiin uusia ajatuksia, ne otetaan mukaan raporttiin, Saarinen sanoo.
Tuulivoiman rakentaminen on vahvassa myötätuulessa ja ympäri maata on satoja tuulipuistohankkeita, joista osa odottaa tulevia meluohjeita.
Saarisen mukaan hankkeessa keskitytään tuulivoimaloiden melun mallinnustavan valintaan. Siinä on ollut kirjavuutta. Ohjeet melun mittaamisesta saadaan syksyyn mennessä.
Tässä vaiheessa ei oteta kantaa melun ohjearvoihin ja mahdollisiin suojaetäisyyksiin. Niiden aika on syksyllä.
Saarisen mukaan tarvittava suojaetäisyys riippuu paikasta ja voimalatyypistä eikä yleistä metrimäärää suojaetäisyydelle tule.
Tuulivoimalamelu on kuitenkin sen verran hankalaa, että riittävä suojaetäisyys on tehokkain tapa haittojen ehkäisemiseksi.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuulivoimalamelun ohjearvot annetaan valtioneuvoston asetuksella syksyn aikana. ”Sellaiseen on ollut halua.” Mikäli päädytään ministeriötasoiseen ohjeistukseen, meluarvot voidaan antaa ympäristöministeriön rakennusmääräyskokoelmassa, Saarinen miettii.
Yhteisen linjan löytäminen on tärkeää kaikille osapuolille, niin voimaloiden rakentajille kuin alueen asukkaille.
Periaate on, ettei melusta saa olla haittaa kenellekään. Jonkin verran melua tuulivoimalan lähiseudulla pitää sietää, mutta melu ei saa olla häiritsevää ja ihmisten pitää voida nukkua sisätiloissa.
Saarisen mukaan tuulivoimaloiden melun mallinnuksessa on ollut kirjavuutta, sillä suurin osa melumalleista perustuu teollisuuden ja teiden melun mittaamiseen.
Tuulivoimalan melu poikkeaa maan pinnan tasolla syntyvästä melusta, sillä napakorkeus on uusissa kolmen megawatin voimaloissa usein yli sata metriä ja lähtömelu 105 desibelin luokkaa.
Mallinnuksia ei ole välttämättä tehty korkealla olevalle melulähteelle, vaikka se vaikuttaa äänen etenemiseen.
Tuulivoimaloissa syntyvä melu on matalataajuista, joka ei vaimene ilmassa toisin kuin korkeat äänet. Melu on myös luonteeltaan sykkivää.
Ongelmia on myös rakennusten äänieristyksissä, sillä seinät eivät juuri vaimenna matalia ääniä.
Äänieristystä voidaan kohentaa, mutta se on kallista, kustannustehotonta, eikä ole missään nimessä perusrakentamista, Saarinen sanoo.
Meluhaittoja voidaan torjua parhaiten riittävillä suojaetäisyyksillä, mutta liiallisuuksiin ei siinäkään mennä.
Myös tuulen pystysuuntainen vaihtelu aiheuttaa päänvaivaa. Maanpinnalla voi olla tuuletonta ja luonnon taustamelu on hiljentynyt, mutta korkealla riittää tuulta. Melu voi kuulua myös yllättävän kauas.
Näitä tilanteita varten voimalan tehoa voidaan hetkellisesti laskea, jolloin melukin vähenee, mutta se leikkaa sähköntuottoa ja voimalan kannattavuutta.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
