MTK:n Marttila kannustaa ympäristöjärjestöjä metsäkaupoille: "Suomessa on tapana toimia tekojen kautta"

Luonnonperintösäätiön ostama Metsänpeitto-niminen vanha metsäpalsta Urjalassa on Pentti Linkolan nimikkometsä. Kuva: Kari Salonen

Valtio myy 4 000 hehtaaria liiketoimintayksikkönsä Otson omistamia metsiä vuoden loppuun mennessä. Ympäristöjärjestöt eivät ole kiinnostuneita ostamaan niitä.

WWF kertoo, että se ei kuulu järjestön strategiaan. Greenpeace Suomella ei kantansa mukaan ostamiseen tarvittavaa varallisuutta. Suomen luonnonsuojeluliitto SLL katsoo, että Suomen valtion on oltava suojelussa aloitteellinen taho, muuten se jää "näpertelyksi".

SLL on ostanut metsiä aiemmin Luonnonperintösäätiön kautta. Sillä on yhteensä noin 1 600 hehtaaria suojelualueita, jotka ovat kaikki yksityisellä rahalla hankittuja.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvostaa Luonnonperintösäätiön toimintaa.

"Toiminnalla on aivan loistava periaate, siihen voi pienelläkin summalla osallistua ja metsänomistaja päättää itse myyvänsä alueensa suojelukohteeksi", Marttila kertoo.

"On paljon metsänomistajia, jotka haluavat painottaa suojelua. Erilaisten keppien käyttö on väärä lähestymistapa ja metsänomistajiin kohdistuu kahdenlaista painetta: toisaalta kehotetaan suojelemaan, toisaalta hakkaamaan metsäteollisuuden tarpeita varten."

Marttila on huomannut, että ympäristönsuojelu on ilmastonmuutoksen takia entistä hankalampaa. Kun pitää valita monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan väliltä, vaaditaan samalla metsän hakkaamista ja sen säilyttämistä.

"Yleisesti tilanne on Suomessa hyvä. Suomalaiset metsänomistajat ovat vastuullisia ja suojelun ja metsätalouden vastakkainasettelu on lähinnä ääripäiden liikehdintää", Marttila linjaa.

MTK on säätiönsä kautta ostanut ja kehittänyt metsäomaisuutta: vuosikymmenten työn tuloksena on saatu ylihakatusta eteläsuomalaisista leimikoista metsiä, joissa on puuta 200 kuutiota hehtaarilla.

"Kyseessä on merkittävä ilmasto- ja ympäristöteko. Toiminta on myös taloudellisesti kannattavaa", Marttila kertoo.

"Suomessa on tapana toimia tekojen kautta. Kuten MTK-säätiön toiminta osoittaa, metsäomaisuutta voi merkittävästi kehittää siihen suuntaan kun haluaa."

Säätiön metsiä hakataan avohakkuilla. Niissä ei pyritä kerryttämään lahopuuta yleisiä toimintaohjeita enempää. Marttilan mielestä molemmat ratkaisut ovat hyviä.

"Nykyajan avohakkuualat ovat melko pieniä ja lahopuuta kertyy koko ajan metsiin enemmän ja enemmän. Ennen esimerkiksi yksittäiset tuulenkaadot siivottiin pois, nyt ne jätetään metsään."

Hänen mielestään jatkuva kasvatus on metsänomistajille hyvä vaihtoehto ja metsänhoitoyhdistyksillä on runsaasti ammattitaitoa neuvoa metsänomistajia asiassa.

"Tässäkin asiassa on otettava huomioon metsänomistajalähtöisyys."

Lue lisää:

Otson metsien osto ei kiinnosta ympäristöjärjestöjä

Avohakkuu jakaa lukijat: Mistä saataisiin metsiin parempia aukkoja?