Elinkeinoministeri Katri Kulmuni: Suomalaisten menestysyritysten takana ovat maan alueelliset erot
”Iso osa Suomen viennistä tulee ammattikorkeakoulukaupungeista ja niiden seutukunnista”, tuore elinkeinoministeri Katri Kulmuni sanoo.
Elinkeinoministeri Katri Kulmuni haluaa selvittää, olisiko kaksoiskuntalaisuus mahdollista toteuttaa. Kuva: Maija PartanenTuore elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) aikoo lisätä yhteistyötä pk-yritysten ja ammattikorkeakoulujen välillä, jotta uudet innovaatiot saadaan yritysten käyttöön.
”Yritysten yhteys ammattikorkeakouluihin on keskeinen, koska iso osa Suomen viennistä tulee ammattikorkeakoulukaupungeista ja niiden seutukaupungeista.”
Elinkeinoministerin tehtävänä on varmistaa, että Suomi säilyy kiinnostavana ja kilpailukykyisenä investointiympäristönä.
Lapista kotoisin oleva Kulmuni on nähnyt viennin merkityksen talouteen. Hänen mielestään Suomen tulee kehittää vientiä, jotta se olisi Pohjoismaiden kanssa samalla tasolla.
Esimerkiksi Aasiassa on laajasti kysyntää suomalaisille tuotteille. Kulmunilla on vahva usko, että elintarvikevientiä saadaan laajennettua muun muassa Aasiaan.
”Maakunnat ovat keskeinen asia viennin edistämisessä ja talouskasvun luomisessa.”
Maakunnissa on pulaa erityisesti tietyistä ammattiryhmistä, mutta samaan aikaan työpaikkoja ei ole tarjolla kaikille työttömille. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa koetaan työvoimapulaa.
Uuden hallituksen tavoitteena on saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä.
Tämä tarkoittaa, että yli 60 000 suomalaista työllistyisi.
Työllisyyden parantamiseksi hallitus aikoo helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista.
Kulmuni näkee myös ammatillisen koulutuksen ja oppisopimusten kehittämisen lisäävän osaavaa työvoimaa maakunnissa.
”Työn tekemisen paikkasidonnaisuus vähenee tulevaisuudessa. Esimerkiksi etäyhteyksiä käytettäessä ei ole enää merkitystä, millä paikkakunnalla työskentelee.”
Yhtenä ratkaisuna työperäiseen muuttoliikkeeseen ministeri haluaisi jatkaa kaksoiskuntalaisuuden selvittämistä. Kaksoiskuntalaisuus mahdollistaisi asumisen myös toisella paikkakunnalla.
Viime hallituskaudella kokeiltiin perustuloa. Nykyinen hallitus aikoo huomioida myös verotuksen vaikutukset ja kokeilla negatiivista tuloveroa.
Kulmunin mielestä sosiaaliturvan on oltava jokaisen kansalaisen tukiverkko, johon voi luottaa, tapahtui mitä tahansa.
Tämänhetkisessä sosiaaliturvassa on ministerin mukaan myös puutteita. Ihmiset eivät saisi jäädä toimeentulotuen varaan, sillä sieltä on hankala päästä takaisin työelämään.
”Toimeentulotuki on kuin liisteri, josta on vaikea päästä irti.”
Sosiaaliturvaa tulisi muuttaa enemmän niin, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Sen tulisi tarjota turvaa myös sesonkityöntekijöille, jotka työskentelevät vain osan vuodesta.
Valtion tulee huolehtia menestymisen puitteista; infrastruktuurin ja ympäristön on oltava kunnossa, jotta yksilö voi menestyä.
Elinkeinoministeri Kulmuni aikoo huolehtia, että alueellisesti Suomi on tasa-arvoinen.
Suomi ei olisi näin rikas maa, mikäli sen maantieteelliset alueet eivät olisi erilaisia. Tulevana hallituskautena hän aikoo tukea Suomen alueiden erilaisuutta.
”Kaikki menestysyritykset ovat syntyneet alueen omaleimaisuudesta, jota tulee tukea entisestään. Tuskin olisi alueiden omalaatuisuutta syntynyt Vaasan energiaklusteria tai Nokiaa aikanaan Ouluun.”
Tasa-arvoa ei saavuteta, ellei kaikilla Suomen alueilla ole mahdollisuus elää ja kehittyä, ministeri sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
