Perussuomalaisten ryhmä torpannee valtakunnansyyttäjän pyytämän luvan kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen
Perustuslaki edellyttää päätöksen taakse vähintään viisi kuudesosaa kansanedustajista.
Poliisi epäilee Juha Mäenpäätä (ps.) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kuva: Antti Aimo-KoivistoPerussuomalaisten ryhmänjohtajan Ville Tavion mukaan lähtökohta on, että perussuomalaisten ryhmä estää eduskunnan luvan kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syyttämiselle. Tavio kuitenkin korostaa STT:lle, että ryhmä päättää yhdessä asiasta myöhemmin kokouksessaan.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta lupaa, jotta hän voi harkita, asettaako Mäenpään syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Perustuslain mukaan tähän tarvitaan eduskunnan äänestyspäätös, jota kannattaa vähintään viisi kuudesosaa äänestäneistä.
Käytännössä perussuomalaisten 39 edustajaa pystyvät estämään suostumuksen.
Valtakunnansyyttäjän pyynnön taustalla on poliisin jo valmistunut esitutkinta, jonka johdosta poliisi on katsonut, että Mäenpäätä on syytä epäillä rikoksesta hänen eduskunnassa käyttämänsä puheenvuoron johdosta.
Mäenpää rinnasti puheessaan eduskunnassa kesäkuussa turvapaikanhakijat ja vieraslajit.
Mäenpää arvosteli turvapaikanhakijoiden tuloa Suomeen ja lopetti puheenvuoronsa seuraavasti:
"Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: 'Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä. Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa'", Mäenpää sanoi.
Toiviaisen pyyntö ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että Mäenpäätä oltaisiin asettamassa syytteeseen.
Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden takia, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa äänestäneistä on kannattanut.
Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen mukaan asiasta järjestetään eduskunnan suuressa salissa kevätistuntokauden alussa ensin lähetekeskustelu, jonka jälkeen asia menee perustuslakivaliokuntaan.
"Perustuslakivaliokunnalla kestää niin kauan kuin kestää. Se kuulee asiantuntijat ja saa esitutkintamateriaalin käyttöönsä. Lähtökohta on, että perustuslakivaliokunta lausuu asiasta ja äänestys suoritetaan sen pohjalta."
Vaikka eduskunta antaisi suostumuksen, Toiviainen tekee syyteratkaisun vasta sen jälkeen.
"Totean erikseen, että vaikka eduskunta antaisikin suostumuksen, tämä ei vielä tarkoita sitä, että asettaisin Mäenpään syytteeseen. Mikäli eduskunta ei anna suostumustaan, tulen tekemään päätöksen syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen perusteella", Toiviainen kirjoittaa kirjallisessa pyynnössään.
Toiviainen perustelee luvan pyytämistä sillä, että Mäenpään puheenvuorossa käsitellään islaminuskoa ja erityisesti islaminuskoisia turvapaikanhakijoita kielteisessä valossa.
Koska vieraslajiviittaus koski hallitusohjelman kirjausta EU:n vieraslajiluettelossa tarkoitettujen kasvien ja eläinten torjunnasta, Toiviainen pitää ilmaisua epäasiallisena sekä islaminuskoisia turvapaikanhakijoita halventavana.
"Suomalaisessa yhteiskunnassa vakiintuneiden arvokäsitysten perusteella ilmaisua, jossa ihmisryhmiä verrataan kasveihin tai eläimiin, on pidettävä epäasiallisena, halventavana ja loukkaavana. Lausumat ovat kyseisiä ihmisryhmiä syrjiviä ja loukkaavat niihin kuuluvien ihmisten yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa", Toiviainen perustelee pyyntöään.
Hänen mukaansa asiassa ei ole tullut ilmi mitään sellaista, jonka perusteella lausumat nauttisivat sananvapauden suojaa.
Mäenpää kiistää syyllistyneensä rikokseen. Hänen mielestään islaminuskoisten turvapaikanhakijoiden vertaaminen ekosysteemille haitallisiin vieraslajeihin ei ollut rikollista.
Mäenpää totesi STT:lle, että kyse oli spontaanista keskustelutilanteesta.
"On sanottu, mikä on sanottu. Olen hieman yllättynyt, että sinne on eläimet vedetty mukaan. Se oli sellainen spontaani keskustelutilanne. Sen nyt lausuin minkä lausuin. Täytyy sanoa, että en osannut asian laajuutta ja jotakin eläimiin vertaamista siinä tilanteessa ottaa huomioon", Mäenpää sanoo.
Hän ei halunnut arvioida sitä, olivatko puheet epäasiallisia, halventavia tai loukkaavia.
"Se on katsojan silmässä."
Kun STT kysyi Mäenpäältä, että miltä puheet näyttävät omasta silmästä katsottuna, hän totesi että antaa muiden tulkita asiaa.
Kiihottamisella kansanryhmää vastaan tarkoitetaan esimerkiksi julkisesti esitettyjä uhkauksia, panettelua tai solvauksia rodun, ihonvärin, syntyperän, uskonnon tai etnisen alkuperän perusteella. Pykälä on ollut nykymuotoisena voimassa vuodesta 2011 lähtien.
Taustalla vaikutti lain esitöiden mukaan tuolloin muun muassa se, että luonteeltaan rasistiset ja muukalaisvihamieliset teot loukkaavat ihmisoikeuksia ja uhkaavat oikeusvaltion periaatteita ja demokratian vakautta.
Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voidaan tuomita sakkoja tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Ohje siihen, miten kansanedustajan syyteratkaisussa tulee menetellä, löytyy perustuslaista ja tarkemmin sen 30. pykälästä.
"Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut", perustuslaissa sanotaan.
Toiviaisen pyynnön mukaan säännös turvaa kansanedustajan toimintavapautta, mutta sen tavoitteena ei ole asettaa kansanedustajaa erityisasemaan muihin kansalaisiin nähden.
Lue myös:
Valtakunnansyyttäjä pyytää suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
