OP-Pohjola irtisanoo satoja

Torstaina Metlan aluetiedottaja Aimo Jokela oli työmatkalla Punkaharjulla. Niko Nyrhinen Kuva: Viestilehtien arkisto

OP-Pohjola aikoo irtisanoa ja ulkoistaa tuhat työntekijää. Yt-neuvottelut koskevat OP-Pohjola-ryhmän tukipalveluita keskuskonsernissa. Alueellisia Osuuspankkeja yt-neuvottelut eivät koske.

Yt-neuvottelut voivat enimmillään merkitä 700 työntekijän irtisanomista. Näiden lisäksi konsernin suunnitelmissa on ulkoistaa 215 työntekijää.

Yrityksen mukaan tavoitteena on 150 miljoonan euron säästöt vuoden 2015 loppuun mennessä. Merkittävä osa säästöistä toteutetaan ensi vuonna.

”Meillä on paljon päällekkäisiä toimintoja. Samoja asioita tehdään monissa paikoissa. Nyt keskitetään tehtäviä”, OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen kertoo.

Keskuskonsernissa työskentelee 6 500 henkilöä. Yt-neuvottelut koskevat lähes kaikkia työntekijöitä. Valtaosa heistä on Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.

Vajaa puolet, enintään 310 irtisanottavaa kohdistuu Pohjola-pankkiin. Pohjola-pankista myös ulkoistetaan runsaasti työntekijöitä. Pohjola-pankki on ryhmän pörssinoteerattu liikepankki.

Pankki omistaa Pohjola-vakuutusyhtiön.

OP-Pohjola-ryhmä on selvästi suurin maatilojen rahoittaja. Maatilavakuuttajana Pohjola on kirinyt kolmanneksi suurimmaksi. Ensi vuonna siitä tulee toiseksi suurin, kun kärkikaksikko, Lähivakuutus ja Tapiola, yhdistyvät.

Finanssiryhmään kuuluu 200 alueellista osuuspankkia sekä ryhmän keskusyksikkö. OP-Pohjola-osuuskunta ei ole järjestänyt yt-neuvotteluja kuten Nordea viime vuosina.

Karhinen laskee, että osuuspankkiryhmässä on järjestetty yt-neuvottelut viimeksi 17 vuotta sitten. Tuolloin neuvottelut eivät olleet laajat.

Ryhmä on viime vuosina lisännyt väkeään.

Finanssitalossa työskentelee yhteensä 13 500 henkilöä.

Karhinen arvioi, että OP-Pohjola on yksi Suomen suurimmista – ellei suurin – yksityisistä työnantajista. Nokia ei ole enää suurin.

Mikään tyhjätasku OP-Pohjola-ryhmä ei ole. Alkuvuonna se teki 337 miljoonan euron tuloksen ennen veroja. Tämä oli toiseksi paras sitten viime taantuman.

Viime vuonna konsernin liikevoitto oli 518 miljoonaa euroa. Yli miljardiin euroon yllettiin ennen finanssikriisiä vuonna 2007.

Nyt talouskasvun nähdään jatkuvan hitaana pitkään.

”Sääntely kiristyy ja kustannukset nousevat. Pankeilta edellytetään lisää vakavaraisuutta ja kannattavuutta.”

Erityisesti pankkimiestä kaihertaa hallituksen kehysriihessä keväällä päättämä pankkivero. Se lisäisi ryhmän menoja 60 miljoonaa euroa.

Koko pankkisektori maksaisi sitä 170 miljoonaa.

Korkotaso näyttää jatkuvan ennätysalhaalla vielä pitkään, mikä rassaa etenkin peruspankkeja. Lainamarginaalien ja palvelumaksujen nosto ei enää Karhisen mukaan riitä.

Alkuvuonna OP-Pohjolan pankit paransivat korkokatettaan seitsemän prosenttia ja liki viidenneksen koko tulostaan. Luottotappiot olivat selvässä laskussa.

JUHANI VIITALA

Avaa artikkelin PDF