Lainamarginaali voi noustalyhennysvapaan vuoksi
Kuva: Viestilehtien arkistoViljelijät ovat jo kyselleet lyhennysvapaata maatilojen lainoihin. Maaseutuvirasto aikoo ensi vuonna lykätä EU-tukien maksatusta. Asiasta uutisoitiin toissa viikolla.
”Suhtaudumme lyhennysvapaaseen myönteisesti tämäntyyppisissä tilanteissa”, johtaja Timo Hulkko POP Pankkiliitosta lupaa.
Laki tai säädökset eivät Hulkon mielestä rajoita lainaehtojen muuttamista.
”Pankit muuttavat yksipuolisesti lainaehtoja hyvin poikkeuksellisesti.”
Varatoimitusjohtaja Aulis Kankare Someron Säästöpankista kertoo, että muutamia lyhennysvapaan kysyjiä on jo pankissa käynyt. Viime vuonna kukaan ei pyytänyt lyhennysvapaata.
Säästöpankki voi myöntää lykkäystä kaikkiin lainoihin. Asiasta neuvotellaan kasvokkain asiakkaan kanssa. Pankki ei muuta ehtoja yksipuolisesti.
”Asiakkaan pitää ymmärtää, mistä on kyse hänen ja pankin kannalta.”
Kankare esittää luultavasti marginaalin korotusta, jos maatilan laina on myönnetty alle kahden prosentin marginaalilla. Uudet lainat myönnetään nyt kahden ja kolmen prosentin marginaalilla.
Vähintään vuoden pidennys laina-aikaan johtaa ehkä lainamarginaalin uudelleen puntarointiin. Puolen vuoden takia sitä ei muuteta.
Asuntolainoissa tarkastetaan muutaman vuoden takaisia marginaaleja. Silloin lainoitettiin alle puolen prosenttiyksikön marginaalein.
Lainojen ehdoissa ei Kankareen mukaan ole pienellä präntättyä, jota pitäisi varoa. Vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta edellytetään.
”Asiakkaan on hyvä tehdä ennakkoon kirjallista toimenpidesuunnitelmaa”, Kankare evästää lainaneuvotteluihin.
Asiantuntijajohtaja Timo Jaakkola Nordeasta katsoo velkakirjan ehtojen sallivan pankille lainamarginaalin tarkistamisen, kun asiakas pyytää lainasopimuksen muutosta.
”Pankillakin on silloin oikeus muuttaa sopimusta.”
Automaattisesti ei lainanehtoja muuteta. Korotuksen todennäköisyys Jaakkolan mukaan kasvaa, jos takaisinmaksuun pyydetään toistuvia lykkäyksiä.
Lyhennysvapaata Nordea myöntää lain sallimissa rajoissa kaikkiin lainoihin, niin yksityislainoihin kuin yritysten ja maatilojen lainoihin.
Nordeasta viljelijät ovat kyselleet lyhennysvapaita. Määrä ei poikkea edellisvuosista. Hakemuksia hylätään vähän.
Jaakkola odottaa lyhennysvapaan haun lisääntymistä vuodenvaihteen jälkeen ja keväällä. Viljelijät elävät vielä edellisen satokauden tuloilla.
”Ministeriö ja MTK ulkoistavat nyt ongelmien hoitoa pankeille”, Jaakkola arvostelee eikä tykkää.
Tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen MTK:sta vastaa, ettei MTK:lla ole käskyvaltaa Maaseutuvirastoon. Se hoitaa tukien maksatukset itsenäisesti.
”Tukien maksatus elää vielä aikataulullisesti.”
Korkotukilainoissa sallitaan alkuun kaksi vuotta lyhennysvapaata. Laina-aikana saa enintään viisi vuotta, vuosi kerrallaan tilapäisten maksuvaikeuksien takia.
”Valtionlainoissa voidaan myöntää korkovapautusta määrätyin ehdoin”, rahoituspäällikkö Esa Ala-Kantti OP-ryhmästä tietää.
OP-ryhmässä ei muuteta yksipuolisesti lainaehtoja. Lykkäystä ei myönnetä maksusuunnitelmaan, jos lainaan ostettiin korkokatto tai korkoputki
”Korkosuojaus pitää ensin purkaa.”
Mittavissa lainajärjestelyissä voidaan yhdistellä useita lainoja samalle velkakirjalle. Ehdot sovitaan silloin uusiksi. Takaajien suostumus muutoksiin tarvitaan.
JUHANI VIITALA
Pankit
muuttavat
lainaehtoja
yksipuolisesti hyvin poikkeuksellisesti.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
