Turvemaakirjaus huolestuttaa MTK:ta maatalousneuvotteluissa – "Tässä on riskinä, että joudumme altavastaajiksi"

MTK:n mielestä on tärkeää, että maatalouden ja ruokaketjun kestävyyttä kehitettäessä vaatimuksissa otetaan huomioon jo tehty työ, esimerkiksi antibioottien tai torjunta-aineiden käytössä. Kuva: Ville Virtanen

Suomelle EU:n maatalouspolitiikan erityisenä haasteena ovat vaatimukset turvemaiden käytöstä, peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä sekä viljelykierroista, MTK:n Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki valaisee.

Nämä ehdollisuusvaatimukset ovat erilaisia hyviä viljelykäytäntöjä, joita kaikki suoria tukia saavien viljelijöiden tulee noudattaa.

Euroopan komissio ehdotti alun perin, että maataloustukien saannin ehtona turvemaita tulisi suojella. Neuvosto ja parlamentti sen sijaan päätyivät lieventämään sanamuotojaan. Lopullinen kirjaus on instituutioiden neuvoteltavana.

”Suomessa on prosentuaalisesti eniten turvepeltoja ­EU:ssa. Peltojen ilmastokeskustelu siirtyy helposti turvemaihin ja tässä on riskinä, että joudumme altavastaajiksi."

"On tärkeä varmistaa, että meillä on kirjaus, joka antaa selkänojaa toimenpiteillemme kansallisesti. Ensisijaisen tärkeänä pidän, että turvemaat säilyvät viljelyssä ja ruuan­tuotannossa”, Leiponen-Syyrakki painottaa.

Maatalousministereiden tekemän kirjauksen mukaan jäsenmailla olisi vuoteen 2025 vuoteen asti määrittää, missä turvemaat Euroopassa sijaitsevat. "On tärkeää pitää huolta siitä, että määritelmä ei ole maakohtainen, vaan että se tehdään EU-tasolla oikeudenmukaisesti", Leiponen-Syyrakki sanoo.

Uutena elementtinä Euroopan parlamentti haluaa, että mukaan hyvän viljelyn ehtoihin otetaan mukaan sosiaali- ja työlainsäädännön noudattaminen. MTK suhtautuu tähän kriittisesti.

"Meillä Suomessa sosiaalilainsäädännön noudattamisesta huolehditaan jo muualla lainsäädännössä riittävästi. Tästä ei saa muodostua viljelijöille lisää hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. On myös varmistettava tasapuolinen kilpailuasetelma koko EU:ssa", Leiponen-Syyrakki kertoo.

Moni asia on kuitenkin edennyt hyvään suuntaan parlamentin, komission ja neuvoston välisissä neuvotteluissa.

”Korvamerkkipuutteet aiheuttavat sanktioita jatkossa vain eläintukiin, ei enää peltotukiin. Myös tuotantoon sidottujen tukien maksu voi jatkua Suomen osalta ennallaan. Myös heinäkuussa neuvoteltu EU:n budjettikehys seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi turvaa maatalouspolitiikan rahoituksen Suomen osalta nykyisen tasoisena.”

Lopullinen neuvottelutulos olisi hyvä saada mahdollisimman nopeasti valmiiksi. ”Silloin saataisiin tarpeeksi aikaa jäsenvaltioille laittaa toimeen strateginen suunnitelma ennen kuin vuosi 2023 alkaa”, Leiponen-Syyrakki sanoo.

Lue myös: Euroopan parlamentti neuvottelee tukikattoa ja sosiaalilainsäädäntöä EU-maatalousuudistukseen – seuraavat viikot ratkaisevat capin kannalta