Mausteiden ja kastikkeiden kertakäyttöpakkaukset ravintola-alan tarjoiluissa voivat jäädä historiaan

RKP:n europarlamenttiedustajan Nils Torvaldsin mukaan Suomen panttijärjestelmä on turvattu, kunhan muovi-, alumiini- ja lasipakkausten riittävän korkea kierrätysaste pystytään osoittamaan. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.  

EU:ssa on päästy alustavaan sopuun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta, kertoo ympäristöministeriö tiedotteessaan. Ehdotuksen mukaan kaikkien pakkausten tulee olla kierrätettäviä.

Tavoitteena on vähentää pakkausjätettä, lisätä pakkausten uusiokäyttöä ja kierrätystä kustannustehokkaasti sekä lisätä kierrätetyn materiaalin käyttöä.

Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi. Asetus tulisi sovellettavaksi 18 kuukauden päästä sen voimaantulosta.

Ehdotus kieltäisi esimerkiksi majoitusalalla käytettävät pienet shampoo- tai vartalovoidepullot sekä elintarvikkeiden, juomien, mausteiden ja kastikkeiden kertakäyttöiset pakkaukset hotelli-, ravintola- ja catering-alan tarjoiluissa. Myös hedelmien ja vihannesten kertakäyttöiset muovipakkaukset jäisivät näillä näkymin historiaan.

Pakkausten uudelleenkäytölle ehdotetaan sitovia tavoitteita vuodeksi 2030. Erilaisia pakkaustyypeille on erilaisia tavoitteita.

Uudelleenkäyttövelvoitteista voi kuitenkin poiketa tietyin edellytyksin, esimerkiksi jos poikkeuksen myöntävä jäsenvaltio on saavuttamassa jätteen syntymisen ehkäisemistä ja pakkausjätteiden kierrätystä koskevat tavoitteensa.

RKP:n europarlamenttiedustajan Nils Torvaldsin mukaan Suomen panttijärjestelmä on turvattu, kunhan muovi-, alumiini- ja lasipakkausten riittävän korkea kierrätysaste pystytään osoittamaan.

Hänen mukaansa muovin kierrätysaste tulee olemaan suurin haaste Suomessa.

”Olemme olleet Suomessa laiskoja muovijätteen kierrätyksen suhteen. Ei ole mitään syytä salata, että tämän osatavoitteen saavuttaminen vaatii määrätietoisia toimenpiteitä kansallisella tasolla”, sanoo Torvalds asiaa koskevassa tiedotteessaan.

Suomi pitää tärkeänä, että uudelleenkäyttötavoite ei koske maitoa ja muita helposti pilaantuvia juomia, joille uudelleenkäyttöön soveltuvat pakkaukset eivät olisi elintarvikehygienian kannalta tarkoituksenmukaisia. Suomi pitää hyvänä myös sitä, että viini on tavoitteiden ulkopuolella, koska uudelleenkäyttöjärjestelmien luominen olisi tuontituotteelle hankalaa.

Ruoka-alan etujärjestöt Elintarviketeollisuusliitto, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto, Päivittäistavarakauppa ja Kaupan liitto sekä Suomen Palautuspakkaus ovat kritisoineet asetusehdotuksen nopeaa etenemistä. Niiden tiedotteen mukaan asetuksen ympäristövaikutuksista ei ole ollut tarpeeksi tutkittua tietoa.

”Uhkana on, että suomalaiselta kaupalta ja elintarviketeollisuudelta edellytetään satojen miljoonien eurojen investointeja muun muassa uusiin pakkauslinjastoihin ja juomapakkausten keräysjärjestelmiin ilman, että tiedetään, tuovatko muutokset hyötyä ympäristölle”, todettiin järjestöjen tiedotteessa perjantaina.