Euroopan komissio asettaisi tiloille 60 000 euron tukikaton ja leikkaisi mittavasti maaseutuohjelmista
EU:n talousarvion sorvaaminen alkoi keskiviikkona. EU ehdottaa budjetin kasvattamista, vaikka Britannia eroaa unionista.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila katsoo budjettileikkausten uhkaavan muun muassa maataloudelle asetettuja tavoitteita ilmastonmuutoksen torjunnassa. kerääjäkasvinurmet ovat yksi esimerkki torjuntakeinoista. Kuva: Markku VuorikariEuroopan komissio esittää EU:n yhteiselle maatalousrahoitukselle viiden prosentin leikkauksia vuosille 2021–2027.
Komission keskiviikkona esittämä talousarvio on 1 135 miljardia euroa, mikä vastaa 1,11 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta.
Nykyisellä rahoituskaudella jäsenmaksut EU:lle ovat olleet noin prosentin bktl:stä.
Suorat tuet leikkaantuvat jäsenmaissa korkeintaan neljä prosenttia, maatalouskomissaari Phil Hogan kertoi keskiviikkona Brysselissä.
”Tarkoituksena on tukien reilumpi jakaminen. Euroopassa 80 prosenttia tuista menee 20 prosentille viljelijöistä”, komissaari painotti.
Suoria tukia vähennettäisiin Hoganin mukaan 16 maassa nykyistä rahoituskautta enemmän, kuudessa maassa ne pysyisivät ennallaan ja viidessä maassa suora tuki kasvaisi.
MT:n näkemien laskelmien mukaan suorat tuet koko rahoituskaudella pienenisivät Suomessa keskimäärin kolme prosenttia, kun taas Itä-Euroopan maissa lisäykset suoriin tukiin lähentelisivät viittä prosenttia.
Maaseudun kehittämisrahoitus laskisi suoria tukia enemmän. Sille komissio kaavailee 10 prosentin leikkausta.
”Leikkaukset voidaan kuitenkin täyttää jäsenmaiden omalla rahoituksella”, Hogan kertoi.
Tulevien vuosien inflaatiolla on suuri merkitys tukien reaaliarvoon eikä niitä oteta kokonaismääräisesti huomioon budjetissa, brysseliläinen maatalouden ajatushautomo FarmEurope viestii.
Leikkaukset toisen pilarin maaseutuohjelmiin voisivat lähennellä 15 prosenttia, jos mukaan lasketaan tulevien vuosien inflaatio.
”Komissio pelailee inflaatiokertoimella”, järjestö vetoaa.
MTK muistuttaa, että kansalliselle osarahoitukselle ei tulisi tehdä leikkauksia. Suomen kannalta maaseutuohjelmien rahoitus on tärkeä.
”Brittien EU-eroa ja EU:n uusia haasteita ei voi rahoittaa viljelijöiden pussista. Komission ehdotuksessa maaseuturahoitusta leikataan enemmän kuin suoria tukia. Se lisäisi suoraan myös nettomaksuosuuttamme EU:lle”, puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.
Leikkaukset ympäristöohjelmista eivät Marttilan mukaan ole linjassa EU-komission painottamiin ympäristö- ja ilmastotoimiin.
”Maa- ja metsätalous ovat tärkeimmät hiiltä ilmasta sitovat elinkeinot. Niiden kehittämiseen pitää nyt panostaa niin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi kuin siihen sopeutumiseksi.”
Hogan väläyttää myös suorille tuille 60 000 euron tukikattoa. Sen tarkoituksena on kohdentaa tukia pienille ja keskisuurille tiloille.
Vielä on auki, tehdäänkö leikkaukset pakollisella tukileikkurilla vai asteittain.
Tällä olisi vaikutuksia myös Suomeen.
”Turhaa byrokratiaa. Suomessa on satsattu tilakoon kasvuun, ja tämä on täydellinen kuperkeikka siihen”, Marttila lausuu.
Euroopan unioni haluaa lisätä varoja uusiin haasteisiin, joita ovat maahanmuutto ja rajavalvonta, turvallisuus ja puolustus sekä digitalisaatio ja innovaatiot.
Siten unionin budjetin suurimmat menoerät, maatalous- ja aluekehitysrahat, väistämättä leikkaantuvat.
Lue myös:
Komissio esittää maataloudelle viiden prosentin ja aluekehitykselle seitsemän prosentin leikkauksia
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
