EU-parlamentti hyväksyi lakiehdotuksen rakennusten energiatehokkuudesta, joka pakottaisi omakotiasukkaat kalliisiin remontteihin – ”Laki on sietämätön”
EU-parlamentti hyväksyi tänään rakennusten energiadirektiivin, jolla isoja vaikutuksia jokaisen suomalaisen elämään.
Suomessa osataan rakentaa energiatehokkaasti, mutta EU-parlamentti patistelee kohta vieläkin parempaan. Kuva: Jaana KankaanpääPaljon arvostelua herättänyt rakennusten energiadirektiivi nuijittiin läpi tiistaina EU-parlamentissa äänin 343 puolesta ja 216 vastaan.
Tarkoituksena on vähentää asumisesta ja rakentamisesta tulevia kasvihuonepäästöjä ja energiankulutusta rakennusalalla vuoteen 2030 mennessä ja tehdä siitä ”hiilineutraali” vuoteen 2050 mennessä.
Keinovalikoimassa on uusien omakotitalojen päästöttömyys vuodesta 2028 eteenpäin. Vanhojen omakotitalojen eristystä ja lämmitysjärjestelmiä tulisi taas parantaa niin, että vuoteen 2030 mennessä ne saavuttavat energialuokan E ja vuoteen 2033 mennessä energialuokan D.
Kun Euroopan komissio edisti viime vuonna ajaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kiristämistä, VTT laski, mitä se tarkoittaisi Suomessa. Sen laskujen mukaan energiatehokkuusremontti pitäisi tehdä jopa 445 000 suomalaiseen omakotitaloon. Nyt läpi mennyt esitys on jopa komission esitystä tiukempi.
Tästä pelätään koituvan kymmenien tuhansien eurojen pakkoremontteja pientaloasukkaille. Energiaremontti voi tarkoittaa esimerkiksi lämmitystavan muuttamista ekologisemmaksi.
Suomalaisten euroedustajien kannat hajaantuivat äänestyksessä, kuten koko parlamentin.
”Tämä on täysin mahdoton yhtälö toteuttaa, vaikka tavoite olisikin hyvä”, sanoo lakia vastustava europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.).
Myöskään Elsi Katainen (kesk.) ei säästellyt sanojaan.
”Parlamentin kanta oli sietämätön. Tämä laki on kestämätön, kohtuuton ja epäoikeudenmukainen. Se ei ota huomioon maiden erityisoloja.”
Hän toteaa haja-asutusalueella olevan arvonsa menettäneitä rakennuksia, joiden omistajilla ei olisi mitään motiivia lähteä tekemään niihin lain vaatimia kalliita remontteja.
”Tuskin kaikkiin kohteisiin myönnettäisiin edes remonttilainaa.”
Jokaisen jäsenmaan pitäisi ottaa rakennuskannan heikoin 15 prosenttia erikoiskäsittelyyn.
Parlamentti kaavailee, että jokainen maa ottaisi suurennuslasin alle vanhan rakennuskannan huonoimman 15 prosentin ja keskittyisi niiden energiatehokkuuden nostoon. Hämärän peitossa on, miten tuo 15 prosenttia valitaan.
”Siinäpä on kunnilla tehtävää kerrakseen”, sanoo Katainen.
Myös Sarvamaa pitää tuota 15:tä prosenttia erikoisena linjauksena.
”15 prosenttia joka maassa on kuin yö ja päivä, sillä jäsenvaltiot ovat lähtökohdiltaan täysin erilaiset. Suomessa on jo valmiiksi rakennettu energiatehokkaasti, ja näin ei ole kaikkialla.”
Hän lisää, että kukaan ei liene laskenut, mitä lysti maksaa sekä Suomessa että EU:ssa. Remontit maksettaisiin ainakin merkittävältä osaltaan erilaisina tukina.
”Samaan aikaan EU:n osuus globaalista hiilidioksidipäästöistä on vain kuusi prosenttia.”
Rakentamisen ja asumisen osuus on lisäksi EU:n päästöistä tietysti vain osa.
Seuraavaksi laista neuvottelevat EU-parlamentti, neuvosto ja komissio.
Sekä Katainen että Sarvamaa kehottavat ihmisiä vielä nukkumaan yönsä rauhassa.
Katainen toteaa, että kenenkään ei ole syytä vielä panikoida eikä alkaa miettimään remonttia. Tilanne näyttää hänen mukaansa vakavalta, mutta se ei ole lopullinen totuus.
Seuraavaksi laki etenee parlamentin, neuvoston ja komission keskinäiseen neuvotteluun, jota kutsutaan trilogiksi.
”Laki tuskin enää kaatuu. Prosessi on kuitenkin pitkä, ja toivon lain muuttuvan vielä”, sanoo Katainen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
