Energiaprofessori: "Tilanne on ollut sama jo vuodesta 1990. Yhden kolmasosan pitää pelastaa maailma, kun kaksi kolmannesta jatkaa liki ennallaan"

Suomi on kärkikymmenikössä maailman maista kasvihuonekaasujen vähentämisessä, mutta tuntuu, ettei se riitä mihinkään, ihmettelee professori Esa Vakkilainen. Kuva: Teemu Leinonen

Hiilidioksidipäästöistä tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2018, kaikista kasvihuonepäästöistä vuodelta 2015. 

Professorin verenpainetta on nostanut tieto siitä, että Euroopassa tuettaisiin jopa yli sadalla miljardilla eurolla Puolaa ja entisiä Itä-Euroopan maita sen vuoksi, että ne pysyisivät mukana ilmaston torjunnassa. Silti Puola on saamassa vapautuksen.

"Tämä on kyllä malliesimerkki toiminnasta, johon ei pitäisi missään tapauksessa ryhtyä. Ilmastoänkyröitä lahjotaan mukaan", noituu energiaprofessori Esa Vakkilainen Lappeenrannan–Lahden LUT-yliopistosta.

"Puolaa, Unkaria, Tsekkiä tai vaikka Serbiaa ei ole vaadittu tähänkään saakka etenemään yhtä ripeästi kuin muut maat. Nyt niitä vielä lahjotaan suurilla summilla."

Vakkilainen ihmettelee myös keskustelua Suomen päästöistä.

"Suomi on kärkikymmenikössä maailman maista kasvihuonekaasujen vähentämisessä, mutta tuntuu, ettei se riitä mihinkään. Biosähkössä Suomi on maailman ykkönen, tuuli- ja ydinvoimassa kuuden joukossa."

Madridin ilmastokokouksessa eivät poliitikot saaneet juuri mitään aikaan, maailman kehittyvät maat pitivät vahvasti kiinni oikeudestaan kasvaa halvalla fossiilienergialla.

"Tilanne on ollut sama jo vuodesta 1990. Edelleen yhden kolmasosan pitää pelastaa maailma, kun kaksi kolmannesta jatkaa liki ennallaan.

Lue myös: Kiinan hiilidioksidipäästöt asukasta kohti nousussa Suomen tasolle – fossiilienergian määrä kasvaa maailmassa