Saksalaistutkija: On anteeksiantamatonta, ettei Euroopalla ole ollut omaa suunnitelmaa Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi
Diplomaattista aloitetta ei ole tehty, koska on lähdetty siitä, että Ukraina päättää ja että Putinin kanssa ei kannata puhua.Berliini
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo yli neljä vuotta. Kuva: STRINGERUSA-vetoiset yritykset lopettaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat olleet hetken jäissä.
Presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin ovat keskustelleet asiasta puhelimitse, mutta mitään varsinaisia neuvotteluja ei ole käyty.
Eurooppa joutuu seuraaman sivusta myös sitä, kun neuvottelut Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi eivät edisty.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tosin antoi viime viikolla ymmärtää, että neuvottelupöytään palattaisiin pian.
Euroopalla on ollut sivustakatsojan rooli tähänastisissa ponnisteluissa. Siksi Eurooppa joutuu seuraaman sivusta myös sitä, kun asiat eivät edisty.
Saksan ulkopoliittisen instituutin turvallisuus- ja puolustuskeskusta johtavan Patrick Kellerin mielestä viime vuoden loppua kohti tultaessa henki oli, että ratkaisu saattaisi löytyä.
Silloin myös Putiniin kohdistui paine, joka Kellerin mukaan on ehdoton edellytys neuvotteluiden edistymiselle.
”Se mahdollisuus kuitenkin menetettiin, kun Yhdysvallat iski Venezuelaan, kiista Grönlannista puhkesi ja Putiniin kohdistuva paine hellitti”, Keller luettelee.
Putiniin kohdistuva paine on ehdoton edellytys neuvotteluiden edistymiselle.
Nyt mediailmatilan täyttää USA:n ja Israelin sota Irania vastaan. Rauhan tai edes aselevon saaminen Ukrainaan näyttää entistä kaukaisemmalta haaveelta.
Kellerin mukaan Eurooppa on yli neljä vuotta kestäneen Venäjän hyökkäyssodan aikana tehnyt kaksi ratkaisevaa virhettä.
”Ukrainaa tuetaan nyt kiitettävästi, mutta kun tämän ajan historiaa joskus kirjoitetaan, silloin kysytään varmasti, miksi Eurooppa ei tehnyt enemmän”, Keller sanoo.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa (vas.) ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (oik.) osoittivat Venäjän hyökkäyssodan nelivuotispäivänä tukeaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille. Kuva: Dati Bendo”Jos Ukrainaa olisi sodan alkuvaiheessa vahvistettu sotilaallisesti niin, että se olisi pystynyt torjumaan Venäjän hyökkäystä tehokkaammin, tyydyttävä neuvotteluratkaisu olisi voitu saada aikaan nopeammin.”, hän jatkaa ja korostaa, että näin Eurooppa olisi myös varmistanut paikan neuvottelupöydässä.
Jarruttelu Ukrainan sotilaallisessa tukemisessa oli Kellerin mielestä ensimmäinen ratkaiseva virhe.
Toinen, ehkä jopa ratkaisevampi, oli se, etteivät keskeiset eurooppalaiset johtajat panneet itsenäisesti diplomatian pyöriä pyörimään ja avanneet neuvotteluyhteyttä Moskovaan.
”Se, että Eurooppa ei pystynyt missään vaiheessa muotoilemaan omaa rauhansuunnitelmaa, josta neuvotellaan Putinin kanssa, on käsittämätöntä ja anteeksiantamatonta”, johtava saksalaistutkija moittii.
Ratkaiseva virhe oli se, etteivät eurooppalaiset johtajat panneet diplomatian pyöriä pyörimään ja avanneet neuvotteluyhteyttä Moskovaan.
Hänen mukaansa on itsestään selvää, että suunnitelma olisi pitänyt tehdä yhdessä Ukrainan kanssa ja mahdollisimman paljon Ukrainan ehdoilla.
”Jo hyvin varhaisessa vaiheessa tiedettiin, että alueluovutuksia tuskin voidaan välttää. Kukaan ei kuitenkaan halunnut olla se, joka kertoo tämän Zelenskyille”, Keller pohtii.
”Euroopan johtajat olivat väärällä tavalla kunnollisia. Lähdettiin siitä, että vain Ukraina voi päättää koska ja mistä neuvotellaan”, hän lisää.
Euroopan johtajilla ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin peesata USA-vetoisia yrityksiä lopettaa Venäjän hyökkäyssota. Kuva: Riikka Hietajärvi/Suomen Washingtonin-suurlähetystö/TpkKellerin mukaan Euroopan olisi pitänyt tehdä neuvottelualoite jo silloin, kun Joe Biden oli vielä Yhdysvaltain presidentti. Nyt Trumpin ja hänen esikuntansa ”ohittaminen” neuvotteluissa on lähes mahdotonta.
Laajeneva sota Lähi-idässä nostaa öljyn hintaa ja helpottaa Putinin taloudellista ahdinkoa.
Vaikka Putin näyttää menettävän jälleen yhden liittolaisen, kun USA ja Israel moukaroivat Irania, Venäjään kohdistuva paine pikemminkin hellittää.
Laajeneva sota Lähi-idässä nostaa öljyn hintaa. Se helpottaa Putinin taloudellista ahdinkoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
