Taimitarhojen vauhtiviikot alkavat vapusta
HEINOLA (MT)
”Tänä vuonna taimet ovat talvehtineet hyvin. Myös kevät on ollut suotuisa, kun sää on lämmennyt tasaisesti”, sanoo Taimi-Tapion tarhaa Vierumäellä johtava Jouko Kiviharju.
Vierumäellä saatiin taivaalta luonnonlunta taimien suojaksi, vaikka talvi jäi lyhyeksi. Keinolunta tykitettiin lisää niin, että suojaa riitti vielä maaliskuulle asti.
Keväästä tarhanjohtaja toivoo viileähköä. Jos lämpöaalto potkaisee taimen kasvuun, on taimi siirreltäessä herkkä vahingoittumaan.
Ensimmäiset taimet istutusaloille lähtevät huhtikuussa. Vierumäellä pakkaskoivujen toimitukset metsänhoitoyhdistyksille ja metsäyhtiöille on jo aloitettu.
Pakastettu taimi on pakattu pahvilaatikkoon. Maastossa taimen sulaminen pakkauksessa kestää ainakin viikon.
”Pakkasvarastointi pidentää istutuskautta ja antaa toimituksiin lisää pelivaraa”, kertoo Kiviharju.
Tällä viikolla lähtövuorossa ovat ensimmäiset sulat koivut.
Varsinaiset vauhtiviikot koittavat vapun jälkeen, kun suuri osa vuoden myynnistä toimitetaan asiakkaille.
Taimi-Tapio myy vuodessa metsäpuiden taimia noin 25 miljoonaa kappaletta. Vierumäellä niistä kasvatetaan noin 14 miljoonaa. Muut tarhat ovat Alastarolla ja Imatralla.
Yhtiön omistavat sen toimitusjohtaja Tero Kauppinen ja markkinointipäällikkö Matti Katajisto.
Taimi-Tapion liikevaihto on ollut viime vuosina hieman yli neljä miljoonaa euroa ja tulos Kauppisen mukaan ”pikkuisen plussalla”. Viime vuodelta voittoa ennen veroja kertyi 30 000 euroa.
Suurista taimiyhtiöistä raskaita tappioita ovat tehneet valtion Fin Forelia ja Pohjan Taimi. Fin Forelia on osa Metsähallitusta. Pohjan Taimen omistavat Otso ja Tapio.
Fin Forelian liikevaihto oli viime vuonna kahdeksan miljoonaa euroa ja tappio 1,5 miljoonaa euroa. Tappiosta miljoona euroa syntyi, kun taimet paleltuivat vähälumisen talven vuoksi 2013–2014. Käyttöomaisuuden alaskirjauksia on puoli miljoonaa euroa.
Fin Forelian toimitusjohtaja Juha Hotti sanoo, että kuluva vuosi painuu edelleen tappiolle, mutta ensi vuonna tulos on määrä nostaa voitolliseksi.
Kannattavuuttaan Fin Forelia kohentaa sulkemalla Kerimäen, Tohmajärven ja Tuusniemen tarhat Itä-Suomessa. Tuotanto jatkuu Nurmijärvellä, Rovaniemellä ja Saarijärvellä.
Parhaimmillaan Fin Forelia tuotti vuodessa yli 70 miljoonaa taimea. Nyt kapasiteetti vähennetään Hotin mukaan 45 miljoonaan.
”Alan ylikapasiteetin vuoksi taimien tukkuhinnat ovat laskeneet oleellisesti viimeisen kolmen vuoden aikana, eikä nopeaa muutosta parempaan ole näköpiirissä”, Hotti perustelee vähentämistä.
Pohjan Taimen toimitusjohtajana viime syksynä aloittanut Rauno Kataja sanoo, että tuottajayhtiöiden taimista saamat nimellishinnat ovat pudonneet jopa alle 1990-luvun hintojen.
Tarkkoja hintoja taimiyhtiöt eivät paljasta. Yksivuotisia taimia saatetaan myydä 10 sentin kappalehintaan. Julkisista tarjouskilpailuista ilmenee, että Metsähallitus on saanut taimia jopa halvemmalla.
Kaksivuotisen kuusen superpaakun hinta voi olla 25 senttiä.
Suuret taimiyhtiöt myyvät tuotantonsa lähinnä metsänhoitoyhdistyksille ja metsäyhtiöille. Suoraan metsänomistajien kanssa kauppaa tehdään hyvin vähän.
Pohjan Taimi suolsi tappiota vuodet 2012–2014.
Viime vuonna Pohjan Taimen liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa. Tappiota kirjataan Katajan mukaan huomattava summa. Se on paljon enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna kertynyt yhteensä 150 000 euron tappio.
Pohjan Taimella on taimitarhat Juuassa, Kannuksessa, Kemijärvellä ja Sotkamossa. Kataja pitää todennäköisenä, että yksi tarhoista suljetaan.
Uutta liiketoimintaa Pohjan Taimi hakee muun muassa istutuspalvelusta, jota se tarjoaa yhteistyössä alihankkijan kanssa.
Ruotsin valtion omistamaan Sveaskog-konserniin kuuluva Svenska Skogsplantor on tuonut Suomeen taimia parhaimmillaan noin 15 miljoonaa kappaletta.
Yhtiön edustajan Johan Grönroosin mukaan tänä vuonna tuonti Suomeen jää 6,5 miljoonaan kappaleeseen. Syynä vähenemiseen on se, että Ruotsissa ja Norjassa taimista saa paremman hinnan.
”Haluamme kuitenkin olla mukana markkinoilla, koska näemme Suomessa mahdollisuuksia tulevaisuudessa”, Grönroos sanoo.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
