Kristiinankaupungista Suomen ensimmäinen Cittaslow-paikkakunta
Reilun 7 000 asukkaan Kristiinankaupunki on elävä ja idyllinen kesäkaupunki. Mirja Koivisto Kuva: Viestilehtien arkistoKRISTIINANKAUPUNKI (MT)
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi.
Kasvukeskusten muuttovoiton kääntöpuolena ovat kuitenkin autioituvat maaseutualueet ja taantuvat pikkukaupungit.
1990-luvun lopussa Pohjois-Italian pienet maaseutukaupungit kärsivät rajuja muuttotappioita ihmisten virratessa saapasmaan kasvaviin suurkaupunkeihin.
Paikalliset pikkukaupungit perustivat Cittaslow-verkoston, jonka ideologia pohjautuu Slow Food -liikkeeseen.
Cittaslow’ssa tuodaan esiin pienempien paikkakuntien myönteisiä puolia, kuten parempaa elämänlaatua, lähellä tuotettua ruokaa, etätyömahdollisuuksia, perinteiden vaalimista, paikallisuutta, luonnon rauhaa sekä turvallisuutta.
Tavoitteena on saada alueella asuvat ihmiset jäämään kotiseudulleen ja houkutella myös uusia asukkaita.
Kristiinankaupunki on ensimmäinen suomalainen paikkakunta, joka liittyi kansainvälisesti levittäytyneeseen Cittaslow-verkostoon.
Ajatus verkostoon liittymisestä syntyi, kun Kristiinankaupunki päivitti omaa strategiaansa vuonna 2010.
”Perustimme silloin yli 30 työpajaa, joihin osallistui kaupungin asukkaita, paikallisia yhdistyksiä ja elinkeinoelämän edustajia”, taustoittaa Kristiinankaupungin Cittaslow-yhteyshenkilö Ulf Grindgärds.
Avoimessa prosessissa oli mukana yli 600 ihmistä.
”Cittaslow nousi matkan varrella esille useammaltakin suunnalta. Kun tutustuimme aihepiiriin, kävi selväksi, että Cittaslow’ssa vaadittavat ominaisuudet soveltuvat hyvin kaupunkimme kehittämistyöhön. Lähdimme selvittämään mahdollista jäsenyyttämme loppuvuodesta 2010”, Grindgärds kertoo.
Asiat etenivät nopeasti, ja Kristiinankaupunki hyväksyttiin mukaan Cittaslow-verkostoon jo 9. huhtikuuta 2011.
Kristiinankaupungissa ajatellaan, ettei kunnan kannata lähteä edes kilpailemaan samoilla asioilla suurten keskuskaupunkien kanssa.
Sen sijaan omat vahvuudet ja erityispiirteet on tuotava esiin.
”Cittaslow toimii olosuhteissamme. Paikallisuus, perinteiden vaaliminen ja historian kunnioittaminen korostuvat. Kristiinankaupungin keskusta kokonaisuudessaan on vanhaa puutaloaluetta, ”vanhaakaupunkia.” Se ei ole koskaan palanut”, Grindgärds sanoo.
Cittaslow-jäsenyydelle on asetettu 52-kohtainen kriteeristö. Suomen olosuhteissa suuri osa vaadittavista asioista täyttyy lähtökohtaisesti.
”Esimerkiksi jätehuolto ja kierrätys ovat meillä aika itsestäänselviä asioita. Sitä ne eivät ole monissa muissa maissa. Kriteeristö keskittyy ekologisuuden, paikallisuuden, turvallisuuden sekä kulttuurin vaalimiseen. Eihän näissä asioissa olla koskaan täysin valmiita. Mutta niissä kannattaa olla hyvä.”
Grindgärds myöntää, että Cittaslow-hanke on aikaansaanut monenlaisia reaktioita kuntalaisten keskuudessa.
”Eritoten slow-sana tuntuu närästävän. Ihmiset usein automaattisesti yhdistävät hitauden tehottomuuteen, vaikka tästähän ei ole missään nimessä kysymys. Toisaalta monet suhtautuvat projektiin erittäin myönteisesti”, Grindgärds sanoo.
Suuremmilta ongelmilta on vältytty avoimen ja etupainotteisen asioista tiedottamisen kautta.
”Järjestimme lukuisia infotilaisuuksia ja kerroimme, mistä Cittaslow’ssa on kysymys, jotta vääriltä luuloilta ja aiheettomilta peloilta vältyttäisiin.”
Kristiinankaupungin torin laidalla sijaitsevasta kauppahallista löytyy Cittaslow-avokonttori, josta saa koska tahansa virka-aikaan tietoa aihepiiristä.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
