Hallitukselta mahdollisesti apua maataloudelle syyskuun lopulla – Jyrki Wallin: ”Tilojen alijäämä voi olla vuoteen 2020 verrattuna lähellä miljardia euroa”

MTK:n toiminnanjohtajan Jyrki Wallinin mukaan paluu vuoden 2020 tilanteeseen ei ole maatalouden kannalta tyydyttävä ratkaisu. ”Raha on jakautunut ruokaketjussa väärin jo pitkään. Nykytilanne on osittain tämä myös siksi, että tiloilla on ollut heikko iskunkestokyky”, Wallin sanoo. Kuva: Hanna Linnove

MT:n tietojen mukaan valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johtama varautumisen ministerityöryhmä on selvittämässä keinoja tukea maataloutta energiakriisissä.

Vahvistamattoman tiedon mukaan ministerityöryhmä kokoustaisi asiasta 29. syyskuuta. Työryhmän talouspoliittinen koordinaattori Lauri Kajanoja kertoi MT:lle tekstiviestillä, että maatalouden tilaa käsittelevän kokouksen ajoittuminen syyskuun loppuun ”on mahdollista, mutta ei varmaa.”

Varautumisen ministerityöryhmä asetettiin maaliskuussa 2022 muodostamaan laaja-alainen tilannekuva Ukrainan sodan vaikutuksia erityisesti Suomen talouteen ja huoltovarmuuteen. Ryhmä voi linjata tarvittavista poliittisistatoimista ja resurssien suuntaamisesta.

MTK:n toiminnanjohtajan Jyrki Wallinin mukaan mahdolliset lainsäädännölliset toimet maatalouden tilanteen helpottamiseksi ovat tervetulleita.

Tuotantopanosten raju hinnannousu on aiheuttanut maatalouteen alijäämän, joka saattaa olla Wallinin mukaan lähempänä miljardia euroa.

”Ostorehuihin, lannotteisiin ja polttoainesiin kuluu kokonaisuudessaan noin 900 miljoonaa euroa. Sähkön hinnannousua ei kukaan osaa vielä ennustaa. Se saattaa olla 500 miljoonaa tai jopa 900 miljoonaa euroa”, Wallin sanoo.

”Maataloudelle tulee yrittäjätulona noin 500 miljoonaa ja huoltovarmuuspaketista noin 300 miljoonaa euroa. Erotus saattaa siis olla sähkön hinnasta riippuen lähempänä miljardia”, hän jatkaa.

Wallinin mukaan tilatasolta kuuluu myös yhä useammin viestiä rahoituksen ehtojen kovenemisesta. Wallinin mukaan vieraan pääoman hinta on noussut ja pankkilainojen ehdot koventuneet – mikäli lainaa ylipäätään myönnetään.

Myös lainojen korot ovat nousseet. Wallin huomauttaa, että tilanne on jo vaikuttanut joidenkin viljelijöiden kykyyn maksaa lainojaan.

Wallinin mukaan tilanteeseen on kuitenkin lopulta löydettävä markkinalähtöinen ratkaisu. Tavoitteeksi ei voi hänen mukaansa silti asettaa paluuta kustannusnousuja edeltäneisiin kesiin 2020 tai 2021.

”Se on väärä ajatustapa, koska tilanne ei ollut silloinkaan tyydyttävä. Raha on jakautunut ruokaketjussa väärin jo pitkään. Nykytilanne on osittain tämä myös siksi, että tiloilla on ollut heikko iskunkestokyky”, Wallin sanoo.

Hänen mukaansa markkinoilla, kuluttajilla ja julkisista hankinnoista vastaavilla olisi nyt tarve ”katsella tilannetta sinivalkoisin silmin.”

”340 000 ihmistä elää suoraan tai välillisesti kotimaisesta ruuantuotannosta. Esimerkiksi julkisen puolen hankinnoissa pitäisi miettiä uudelleen pitkiä sopimuksia.”

Wallin sanoo, että valitettavan monella tilalla tilannetta on yritetty jo nyt ratkoa vähentämällä tuotantoa. Kaikkialla tämä ei onnistu, sillä kotieläintiloilla tuotannon vähentäminen ei tapahdu yhtä joustavasti kuin esimerkiksi kauppapuutarhoissa.

Lisää aiheesta:

MTK:n laskelma: Pelkkä sähkölasku voi kasvaa tilatasolla kymmenillätuhansilla euroilla ensi vuonna

Sähkön hinta kuriin -kansalaisaloite on kerännyt yli 17 000 allekirjoitusta: ”Tavallisten ihmisten hätä on valtava, yhteydenottoja maatiloilta ja leipomoilta tulee paljon”