Viranomaisen päätös aiheutti väärinymmärryksiä sydäniskureista – ”Moni on käsittänyt, ettei sydäniskureita voisi enää käyttää”
Päätös koski vapaaehtoisten elvytysryhmien käyttöä hätätilanteissa, ei yksittäisten ihmisten apua sydäniskureilla. Maallikkoauttajien apu osana ensihoitoa on mahdollista vain, jos lakia muutetaan.
Sydämen pysähtyessä elämä on minuuteista kiinni. LEHTIKUVA. Kuva: Jade SilpoVapaaehtoisten elvytysryhmien käyttökokeilut on pantu jäihin koko maassa.
Sydänliiton mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen keväinen, sydäniskuriryhmiä koskeva päätös on vaikuttanut muuallakin. Liiton palvelu- ja viestintäjohtaja Eeva Hietalahti kertoo saaneensa viestejä hyvinvointialueiden vastuuylilääkäreiltä siitä, ettei Suomessa maallikkojärjestelmää kokeilla enää missään.
Hyvinvointialue lopetti ensivastetehtävien välittämisen paikallisille vapaaehtoisryhmille, joita oli yhdeksässä kunnassa.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee paraikaa kansallista ensihoitostrategiaa, jossa arvioidaan yhtenä osana maallikkoauttajien roolia osana ensiapua ja ensihoitojärjestelmiä. Vapaaehtoisryhmien apu koskettaa erityisesti haja-asutusalueita, joissa etäisyydet ovat pitkät.
Sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikön ylilääkäri Sanna Hoppu sanoo, että tällä hetkellä maallikkoauttajien käytössä on paljon lainsäädännöllisiä haasteita.
Ruotsissa maallikkoelvyttäjäverkostoon kuuluu 250 000 ihmistä ja se kattaa 80 prosenttia maasta. Tanskassa hätäkeskus voi hälyttää maallikkoelvyttäjiä koko maassa.
”Jompi kumpi malli voisi olla Suomessakin hyvin mahdollinen. Ei kuitenkaan nyt, koska laki ei mahdollista sitä. Jos hallitusohjelmassa päädytään siihen, että tämä on sellainen asia, joka halutaan panna toimeen, silloin se on mahdollista”, Hoppu sanoo.
Hän on ollut mukana ensihoitostrategian valmistelutyössä. Tänä vuonna valmistuva strategia käsittelee, minkälaista ensihoitopalvelun tulisi olla 2030-luvulla.
Keski-Suomen hyvinvointialueen päätös luopua maallikkoapureista tehtiin sen jälkeen, kun Lupa- ja valvontavirasto oli antanut toimintamallista hyvinvointialueelle huomautuksen.
”Se on nykylainsäädännön vastaista, joten vastaavanlaista toimintaa ei juuri nyt kannata kehittää”, sanoo Lupa- ja valvontaviraston ryhmäpäällikkö Kirsti Tolonen.
Sydänliiton Hietalahden mukaan päätös on ymmärretty yleisesti väärin.
”Moni on käsittänyt, ettei sydäniskureita voi enää käyttää. Se on virheellinen tieto, jota pitää korjata”, Hietalahti sanoo STT:lle.
Päätös koskee kuitenkin ainoastaan hälytysten välittämistä vapaaehtoisryhmille, eikä se rajoita kansalaisten toimintaa elvytystilanteissa. Ministeriön ylilääkäri Hoppu sanoo, että myös SPR:ltä on tullut yhteydenottoja siitä, onko sydäniskurin käyttö enää ylipäätään mahdollista.
”Keski-Suomessa tehty päätös ei tarkoita sitä, etteikö maallikkoelvytys olisi edelleen suotavaa.”
Mikäli hyvinvointialueet haluavat käyttää maallikkoauttajaryhmiä osana järjestämisvastuulleen kuuluvan ensihoidon ensivastepalveluja, tarvitaan lainsäädäntöön muutoksia. Hietalahti kertoo, että Sydänliitto on tehnyt kevään aikana selvitystä, jotta lakimuutos saataisiin tehtyä.
Liiton mukaan nykytilanne lisää turvattomuutta, koska toimintamalli kehitettiin erityisesti haja-asutusalueille. Hietalahti korostaa, että sydämen pysähtyessä elämä on minuuteista kiinni.
”Jotta elvytystaitoiset saadaan hälytettyä, sydäniskuriryhmällä on suuri merkitys. Se tukee viranomaisen toimintaa.”
Keski-Suomessa toimineet sydäniskuriryhmät on koulutettu elvytykseen ja sydäniskurin käyttöön ja toimintaa oli Sydänliiton mukaan kehitetty viranomaisten kanssa usean vuoden ajan. Ryhmiä oli 22.
Sosiaali- ja terveysministeriössä lakimuutoksia ei ole valmistelussa.
”Kyllähän kaikkea voidaan muuttaa, mutta tällä hetkellä sellaista suunnitelmaa ei ole”, Sanna Hoppu sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
