Keskustelu Talvivaarasta kiivasta
Talvivaarassa on päivittäin työssä noin 900 henkilöä. Markku Ulander/Lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoOULU (MT)
Kainuussa toimiva Talvivaaran kaivosyhtiö saa monien mielet kuohuksiin. Nettikeskusteluissa kommentit menevät välillä asiattomuuksiin.
”Puskista nimettömänä huutaminen ei tunnu täällä työtään tekevistä mukavalta”, yhtiön viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen kertoo.
Nissisen mukaan Kainuun Sanomien piti katkaista keskustelupalstansa julkaisu Talvivaara-uutisissa parikin kertaa maaliskuussa. Kommentit menivät hyvien tapojen ja asiallisuuden ulkopuolelle.
Yhtiön sanoma, jonka mukaan vesistöjen kuormitus on pienentynyt huomattavasti, ja lähijärvien tila paranee, ei aina kuulu.
”Kyllä me teemme kovasti töitä. Pyrimme välittämään oikeaa tietoa erityisesti lähialueen asukkaille”, Nissinen sanoo.
Vesien arvioitua suurempi kuormitus ja lähijärvien suolautuminen, hajuhaitat, melu ja pöly mustaavat Talvivaaran mainetta. Suunniteltu uraanin talteenotto nostattaa suorastaan pelkoja.
Nissinen haluaa painottaa, että Talvivaarasta ei tule uraanikaivosta, vaikka muuta väitettäisiin. Kyse on uraanin ottamisesta talteen. Pieni määrä luonnonuraania liukenee muutenkin biokasaliuotuksessa. Uraania ei louhita erikseen.
Kaivoksella maaliskuussa sattunut kuolemaan johtanut työtapaturma oli kaivoksen maineelle paha kolaus ja järkytys kaikille talvivaaralaisille. Se nosti heti huhuja ”kaivosalueella leijuvista myrkkypilvistä”.
Niitä torjutaan muun muassa yhtiön nettisivustolla, jossa rikkivedystä on tuotevastuuasiantuntija Tuomas Vanhasen seikkaperäinen selostus.
Yhtiö tekee pyynnöstä myös kaasumittauksia lähialueella. Mittauksia tehdään kaivoksen ympäristössä korkeintaan 10 kilometrin etäisyydellä.
Kuolemaan johtaneesta tapaturmasta huolimatta kaivoksen kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen sanoo, että työturvallisuus on kaivoksella vähintään tyydyttävällä tasolla.
Yleisesti käytetty mittari on työtapaturmia miljoonaa työtuntia kohti.
Luku oli Talvivaarassa viime vuonna 14,7 ja toissa vuonna 10,7.
Ruokosen mukaan kaivosten keskimääräinen tapaturmataajuus Suomessa oli vuonna 2010 noin 25 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.
Ruokonen uskoo, että tavoitteena oleva nolla tapaturmaa voidaan saavuttaa.
”Asenne henkilökunnalla on oikea. Työturvallisuuteen suhtaudutaan vakavasti ja liikutaan silmät auki”, Ruokonen sanoo.
Nissinen kertoo, että kaivoksen palkkalistoilla on nyt yli 500 henkilöä. Raja meni rikki maaliskuussa.
Joitakin paikkoja on avoinna nytkin. Lisäksi työvoimakoulutuksena alkaa kesäkuussa 30 henkilön kouluttaminen kenttäoperaattoreiksi.
”Kaikki koulutuksen hyväksytysti suorittavat saavat töitä kaivokselta”, Nissinen sanoo.
Kun mukaan lasketaan kaikki kaivoksella työskentelevät kuljetuksista ruokalapalveluihin, työllistävä vaikutus nousee 900 työpaikan tienoille. Nämä 900 tarvitsevat omat tukipalvelunsa, ja kerrannaisvaikutuksineen kaivos tuo työtä 1 800 henkilölle.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
