Rktl aloitti susienpannoitukset Keuruulta
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) käynnisti tämän talven susien pannoitukset Keski-Suomen pohjoisosassa. Nuori uros sai pannan torstaina Keuruulla. Tarkoitus on saada samasta laumasta myös muutama muu susi pannoitettua, toteaa RKTL:n erikoistutkija Ilpo Kojola.
Tämän talven aikana on tavoitteena on saada parikymmentä sutta pannoitettua. Viime talvena pannoitettiin 15 sutta, joista kymmenellä on edelleen panta.
Pannoitukset keskittyvät Keski- ja Itä-Suomeen sekä Kainuuseen.
Lounais-Suomessa pannoittaminen saattaa Kojolan mukaan jäädä tältä talvelta väliin.
Vuosina 2010 ja 2011 tutkimuslaitos sai kovaa kritiikkiä, eikä saman haluta toistuvan.
”Alueen asukkaiden asenteet ovat sen verran jyrkkiä susiasiassa, ettemme lähde pannoittamaan susia ilman paikallisten asukkaiden hyväksyntää”, Kojola sanoo.
Turun Sanomat julkaisi torstaina jutun, jonka mukaan maanomistajien vastustus esti pannoituksen. Jutussa ei ole kuitenkaan haastateltu suoraan maanomistajia tai heidän edustajiaan.
Kojolan lisäksi palstatilaa sai kaksi riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajaa. Kummatkin suhtautuivat lehden mukaan varauksin pannoituksiin.
Pöytyän seudun riistahoitoyhdistyksen puheenjohtaja Reino Kallio on hieman hämillään tilanteesta.
”Riistanhoitoyhdistys ei ole oikea taho arvioimaan, mitä mieltä maanomistajat ovat.”
Kallio kertoo saaneensa lehdeltä lyhyen sähköpostiviestin. Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen kokous oli tulossa ja hän päätti ottaa asian esille.
Jäsenten mielipiteet jakautuivat ja osa oli pannoitusta vastaan.
Turun Sanomien mukaan Kallio tulkitsi tilannetta niin, että ”kielteisyys pihasusiin heijastuu myös pannoittamiseen. Koetaan, että sallimalla pannoitus viestitään pihasusien hyväksymisessä”.
Köyliön–Säkylän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Timo Lätti toteaa lehdessä hallituksen kyseenalaistaneen pannoituksen hyödyt, koska se ei ratkaise pihoilla pyörivien susien ongelmaa.
Lätti patistaa Rktl:ää keskustelemaan suoraan maanomistajien kanssa eikä käyttämään riistanhoitoyhdistyksiä välikappaleena. Pannoittamisesta tulee kertoa avoimesti, jos asenteisiin halutaan vaikuttaa.
Kojolan mukaan Lounais-Suomen jääminen väliin ei olennaisesti haittaa suurpetotutkimusta, mutta etunsa pannoituksella olisi.
Viimeksi pannoitettiin susipari. Nyt tarvetta on nuorista susista. Niiden avulla saataisiin tietoa siitä, miten lauman muun jäsenet liikkuvat taajamavaltaisella alueella. Lauman keskeinen naaras kävi hyvin harvoin lähellä asutusta.
Pannoittajat ovat viime talven tapaan suomalaisia.
Lounais-Suomessa pannoitettiin kaksi sutta pari vuotta sitten. Pannoittamisesta tuli kovaa kritiikkiä jälkikäteen. Karjankasvattajat syyttivät pannoittajia muun muassa eläinten häiritsemisestä.
”Emme osanneet odottaa sellaista, sillä Itä-Suomessa ei ole ollut samanlaista vastustusta. Siellä voimme toimia valtion ja yhtiöitten mailla.”
Kojolan mukaan tutkimuslaitoksella on kulkuluvat valtion ja metsäyhtiöiden maille, mutta niitä on vähän Lounais-Suomessa.
Yksityisiin maanomistajiin on Kojolan mielestä hankala saada yhteyttä.
Jokamiehenoikeudet koskevat kulkemista maastossa, mutta moottorikelkkailu tai helikopterin laskeutuminen edellyttävät maanomistajan luvan.
Kojolan mukaan ristiriitoja halutaan välttää myös sen takia, että paikalliset metsästäjät ja riistahenkilöt ovat avainasemassa susia pannoitettaessa.
Riistaväkeä tarvitaan ohjaamaan susia aukeille paikoille, jossa ne voidaan tavoittaa helikopterilla.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
