Kouvola hakee säästöjä kouluja sulkemalla
KOUVOLA (MT)
Jo vuosia vireillä ollut Kouvolan kouluverkkouudistus liikahti elokuun alussa askeleen eteenpäin. Pitkän väännön jälkeen ensimmäiset koulut lopettivat toimintansa.
”Tänä syksynä koulutyö aloitettiin kahdeksassa koulussa vähemmän kuin viime keväänä. Viime kevään jälkeen ovensa sulki seitsemän alakoulua ja yksi yläkoulu”, kertoo Kouvolan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden tilaajapäällikkö Kim Strömmer.
Strömmer on ollut mukana Kouvolan kouluverkkouudistuksen tekemisessä siitä asti, kun asiaa ryhdyttiin valmistelemaan kuntaliitosten myötä.
”Lähtötilanteessa, kun kuusi kuntaa liitetään yhteen, palveluverkkoja täytyy tarkastella ja päällekkäisyydet poistaa.”
Prosessi on ollut kivulloinen koko matkan.
Vanhempien närkästyksen tasoa kuvaa se, että lakkautuspäätöksistä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.
”Paperilla tämä näyttää ehkä helpolta ja selkeältä. Juuri lasten huoltajat näkevät läheltä koulutien muutoksen, muutosten tuomat pelot sekä koulun muuttumisen aiheuttamat kipuilut.”
”Kun kyse on samalla myös omasta kylästä ja sen vetovoimaisuudesta asumispaikkana, ymmärrän asukkaiden huolen. Koulun ympärille kiteytyy paljon historiaa, muistoja ja elettyä elämää.”
Heti prosessin alkuun kaupunki tilasi ulkopuoliselta konsultilta selvityksen tulevaisuuden kouluverkosta Kouvolassa vuonna 2025.
Konsultin esityksessä kouluja olisi 15 vähemmän. Suurin osa lopetettavien listan kouluista oli pieniä kyläkouluja. Joukossa oli myös keskustan kouluja. Suurin myrsky nousi kylistä.
Kun kouluverkkouudistuksesta järjestettiin loppuvuodesta 2009 yleisötilaisuus, joka ikinen kynnelle kykenevä kylien edustaja hankkiutui paikalle. Toistasataa kouvolalaista eri puolilta yhdistynyttä uutta Kouvolaa saapui puolustamaan omaa kyläkouluaan. Jokaisen koulun säilyttämiselle löytyi perusteluja.
”Lista muokkautui, tuli esille useampiakin listoja, tehtiin tulkintoja ja politikointia”, muistelee Strömmer.
Asia vietiin Kouvolan valtuuston päätettäväksi 2010. Saatiin aikaiseksi lopullinen vuoden 2012 kahdeksan koulun lista.
”Lisäksi Mansikka-ahon uuden koulun valmistumisen myötä vuonna 2014 yhdistetään Torniomäen ja Mansikka-ahon koulu sekä Kankaan koulu lakkautetaan.”
Alkuperäiseltä lakkautuslistalta eloon jääneet koulut ovat Tirvan koulu, Pilkanmaan koulu, Ratulan koulu, Tehtaanmäen koulu sekä Ummeljoen koulu.
Moni on kysellyt millaisista säästöistä koulujen lakkauttamisessa on kyse. Lapsille pitää joka tapauksessa järjestää opetus. Kritiikkiä on saanut myös kuljetusmatkojen kasvaminen.
Kouvolan perusopetuksen vuosibudjetti on noin 72 miljoonaa euroa. Lapsia perusopetuksen piirissä on 8 005.
”Tänä vuonna säästyvä summa on 0,5 miljoonaa euroa, ensi vuonna se kasvaa 1,3 miljoonaan euroon, ja vuodesta 2014 lähtien se on 1,7 miljoonaa euroa.”
Lisäksi kaupunki laskee saavansa kertaluontoisia tuloja tyhjilleen jäävien koulurakennusten myynnistä. Samalla kaupungilta poistuu kiinteistöjen ylläpitokustannuksia.
Tänä syksynä tyhjilleen jääneistä kouluista seitsemän on nyt myynnissä. Kiehuvan koululle Kouvola löysi uusiokäytön päiväkotina.
Suurimmat säästöt saadaan henkilöstökuluista.
”Tästä syksystä lähtien on noin kymmenen virkaa jätetty täyttämättä. Niistä saadaan yhteensä noin 500 000 euron säästöt.”
Kukaan lakkautettujen koulujen opettajista ei ole saanut lopputiliä. Kaikille on tarjottu paikkaa jostain muusta Kouvolan koulusta.
”Säästöt toteutuvat eläköitymisten kautta. Ketään ei ole potkittu pois. Avoimet paikat tarjotaan ensisijaisesti niille opettajille, joilta on mennyt koulu alta.”
Jos kouluja ja opettajia on vähemmän kuin ennen, miten opetusryhmät voidaan pitää hallittavina?
”Ikävä kyllä lasten määrä on Kouvolassa laskussa. Alueen väestökehitys on negatiivinen. Esimerkiksi vuonna 2009 oppilasmäärä oli 8 600. Vuonna 2012 oppilaita on 8 005. Ja väheneminen jatkuu. Valitettavasti ennusteet käyvät toteen.”
Väheneminen ei kuitenkaan tapahdu tasaisesti. Suurin tappio kohdistuu eteläiseen Kouvolaan Elimäen ja Anjalankosken alueille.
Teollisuuden rakennemuutos on muuttanut Kouvolan kehitystä pysyvästi. Työpaikkojen radikaali vähentyminen alueella näkyy lapsiperheiden määrän vähentymisenä. Muuttaminen työn perässä muualle on perheille vaikea ratkaisu, mutta sitäkin tapahtuu.
”Vaikka jollain kylällä nyt näyttää siltä, että lapsia riittää ja muutama uusikin perhe on tulossa, koko koulualueen kokonaisuutta se ei muuta. Ikävä kyllä.”
Koulukyytien kustannus tänä vuonna Kouvolassa on noin 3,6 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle kustannusvaikutus on noin 300 000 euroa. Tänä syksynä kuljetuksiin on tullut kyläkoulujen lakkautusten myötä 105 uutta lasta. Kuljetettavia lapsia on tällä hetkellä noin 1 697.
Vuonna 2011 kuljetettavia oli 1 759 eli oppilasmäärien lasku näkyy myös kuljetettavien määrässä.
”Kun oppilasmäärät pienenevät, myös kuljetusoppilaiden määrä pienenee.”
Säästöjä haetaan jatkossa kuljetuksista. ”Taksikyytejä rationalisoidaan. Kaikki reititykset mietitään uudelleen koko Kouvolan joukkoliikenteessä.”
Tällä hetkellä Kouvolassa ei ole suunnitelmissa muita koulujen lakkautustoimenpiteitä.
”En usko, että tämä loppuu tähän. Olemme säästöjen tiellä tulevaisuudessakin. Isoin kohde, mistä säästöjä voi etsiä opetuksesta, on palveluverkko.”
STINA HAASO
Valitet-
tavasti
ennusteet käyvät
toteen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
