Kuntavaaleissa käydään samalla kylävaalit
Aluelautakuntien perustaminen on loppilaisyleisön mielestä tarpeetonta. Etualalla Aimo Alho. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoLOPPI (MT)
Suomen perustuslain mukaan yksilöllä on oikeus vaikuttaa elinympäristönsä kehittämiseen, muistutti kyläkehittäjä Anneli Vähätalo alustuspuheenvuorossaan.
”Kansalaisilla pitää olla mahdollisuus ottaa vastuuta muutenkin kuin neljän vuoden välein käytävissä vaaleissa.”
Malleja kuntaa paikallisempaan demokratiaan on monia. Suomessa suurin osa alemman tason elimistä on keskustelukerhoja, mutta kuudessa kunnassa paikalliselimillä on päätäntävaltaa jopa palvelujen järjestämiseksi.
”Miten päästään alkuun, se on ydinkysymys. Vai tehdäänkö Lopella niin kuin aina on tehty ja lyödään hanskat tiskiin?”
Lopen kunnanjohtajan Karoliina Viitasen mielestä 8 500 asukkaan kunta on toimiva lähidemokratiayksikkö.
”Suurin osa kunnan aikuisista ihmisistä tietää, kuka minä olen, lähes kaikki tuntevat jonkun valtuutetun”, Viitanen huomautti omassa alustuksessaan.
Hänen mukaansa paikalliset toimielimet ovat perusteltuja hyvin laajoissa kunnissa, asukasmäärältään suurissa kunnissa sekä kuntaliitostapauksissa. Lopella taas on nykyiselläänkin vaikea löytää riittävästi innokkaita kunnan lautakuntiin.
”Kuinka niitä ihmisiä riittäisi alueellisiin toimielimiin? Päätöksenteko voi olla hauskaa, mutta kuka valmistelee ja panee päätökset täytäntöön?”
Viitanen mainitsi kunnan tarjonneen avustusmäärärahoja paikallisen toiminnan kehittämiseen. Kiinnostuneita hakijoita ei löytynyt, vaikka asiasta tehtiin koko aukeaman lehtijuttu.
Panelisteilta kuultiin monenlaisia ehdotuksia lähidemokratian sovellusmahdollisuuksista.
”Tietoisuus kunnan asioista kasvaisi varmasti, jos kylille annettaisiin päätösvaltaa”, sanoi Mika Koski (kok.).
”Mikäli tapahtuu kuntaliitoksia, tämä on hyvä juttu”, totesi Harri Hatakka (kesk.).
Perussuomalaisten Antti Salminen näki paikalliselimissä mahdollisuuden kiertää hankintalakia. ”Voitaisiin päättää itse, minne veroeurot jää.”
Leo Mustonen (vihr.) maalaili laajempia kaaria. ”Kylät ovat olleet olemassa aina, valtiot ja muut ovat vaihdelleet”. Mustosen mukaan kylille avautuu ”aikamoinen mahdollisuus”, kun valtio ja kunnat ajautuvat kestävyysvajeen vuoksi vai-keuksiin.
Kunnan palveluissa pitäisi ottaa mallia koulun johtokunnista, joissa vanhemmat ovat mukana, ehdotti sosiaalidemokraattien Leila Ahlqvist. ”Pitää kuulla asiakasta, se toimii hirmuisen hyvin.”
Haittapuoliksi löydettiin rahanmeno, byrokratian lisääntyminen ja kuntalaisten vähäinen kiinnostus.
”Täälläkin on yllättävän vähän kuntalaisia paikalla”, totesi Susanna Hurme (vas.) parikymmenpäisestä yleisöstä.
Yleisöstä kommentoitiin lähidemokratiaa epäillen.
”Valtuusto on liian suuri, kyläyhdistykset alkaa olla tiensä päässä. Nyt tehtäisiin uusia toimikuntia. Minusta ei euroakaan pidä tällaisen kriisikunnan rahaa laittaa siihen”, ilmoitti Aimo Alho.
Kunnanjohtaja Viitanen sanoi, että kylä ei välttämättä ole enää se kuntalaisia yhdistävä tekijä. Nykyisin aktiiviset ihmiset toimivat muualla kuin perinteisissä kyläyhdistyksissä, esimerkiksi harrastusjärjestöissä. ”Tekemisen demokratia” vallitsee.
Kun paneelin puheenjohtaja Mika Ågren pani panelistit ja yleisön äänestämään, kaikki olivat uusien aluelautakuntien perustamista vastaan. Sen sijaan kaikki panelistit perussuomalaisten ehdokkaita lukuun ottamatta olivat valmiita lisäämään kylien päätösvaltaa muilla tavoin.
Kannatusta sai lähikuntamalli, jossa nykyisen Lopen päätösvalta säilyisi, jos tapahtuu kuntaliitos.
Tiedotus ja muu kunnan ja kylien välinen yhteydenpito koettiin tärkeäksi useassa puheenvuorossa.
Kylistä löytyy tieto paikallisista palveluntuottajista, kertoi yleisöstä Marjo Viitanen. Kädessä heilui Pilpalan kylän palveluluettelo.
Helsingissä valtuustojen kokouksia voi seurata netissä, huomautti perussuomalaisten Salminen. Keskustan Eeva Sahari ehdotti kunnan jalkautumista kyliin. ”Kunnan kokouksien pitäminen eri kylien kouluissa avaa silmiä.”
”Kunta-kylä-keskusteluun pitää saada myös virkamiesjohtoa”, ehdotti kokoomuksen Tiina Seppälä. Kunnan teknisestä osaajasta voisi olla apua vaikkapa, kun kylärakennuksen sokkelin maalaus on ajankohtaista. HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
