Johtaja Salminen rokotusjärjestyksestä: THL ei tee tällaisilla asioilla politiikkaa

Lausuntoaikaa rokotusjärjestyksestä on 13. huhtikuuta asti. Lehtikuva / Markku Ulander 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalainen sanoo, ettei tunnista rokotusjärjestyskysymyksessä "poliittista ulottuvuutta". Hän sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että asiaa on arvioitu hyvin monelta kantilta.

Hallitus ilmoitti keskiviikkona lähettävänsä sellaisenaan lausunnolle sosiaali- ja terveysministeriön esityksen rokotusjärjestyksestä. Esitys lähetettiin lausunnolle torstaina.

Puumalainen sanoi, että Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR on arvioinut epidemiologista puolta ja THL:n rokotusten järjestämisestä, ohjaamisesta ja logistiikasta vastaavat asiantuntijat ovat arvioineet toteutettavuutta.

"Ja THL on omassa lausunnossaan tuonut esiin eri näkökohdat siitä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita tähän liittyy ja millaisia lisäselvityksiä edelleen tarvitaan", Puumalainen avasi.

Puumalainen sanoi, että nyt odotetaan lausuntokierroksen johtopäätöksiä.

Samoilla linjoilla oli myös THL:n johtaja Mika Salminen.

"Vahvistaisin tuon, että THL ei tee tällaisilla asioilla politiikkaa. Näitä arvioidaan ihan objektiivisin kriteerein, johon liittyy sitten myös tämä toteutettavuus."

Salminen sanoi, että realiteetit toteuttamisen suhteen täytyy ottaa huomioon.

"Alueellinen painotus rokotejakelussa ei vaikuttaisi merkittävästi tartuntamääriin"

Puumalaiselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, onko koronarokotteiden alueellisesta kohdistamisesta hyötyä hallituksen suunnittelemassa aikataulussa, jossa se ei vaikuta lähiviikkoihin. Hänen mukaansa alueellinen painotus rokotejakelussa ei vaikuttaisi merkittävästi tartuntamääriin, mutta suojaisi rokotettuja vakavalta koronataudilta.

Lausuntoaikaa rokotusjärjestyksestä on 13. huhtikuuta asti.

"Jos sitten tämän jälkeen tähän (alueelliseen painottamiseen) päädytään, niin kyllä tällä ehditään vielä vaikuttaa sairaalahoidon määrään niillä alueilla, joita tämä sitten koskisi", Puumalainen sanoi THL:n ja STM:n tiedotustilaisuudessa.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä päätyi 17. maaliskuuta kannattamaan rokotteiden alueellista kohdentamista siten, että rokotuksia kohdennetaan ensin kertaluonteisesti ja sen jälkeen jatketaan alueellista epidemiatilanteen ja väestömäärän huomioon ottavaa painotusta. Tuon jälkeen ryhmän puheenjohtaja Ville Peltola sanoi STT:lle, että päätöstä rokotusten alueellisesta painottamisesta ei kannata viivyttää.

Torstaina Peltola ei halunnut ottaa kantaa alueelliseen painottamiseen ja hallituksen päätökseen lähettää esitys lausunnolle.

"En kommentoi tätä alueellista painotusta nyt yhtään. Se on nyt menossa tämän mukaan eteenpäin", hän sanoi.

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta sanoo, että jos rokotusten alueellinen painotus tulee voimaan, sillä ei ole välttämättä enää mitään merkitystä.

Hallitus päätti laittaa lausuntokierrokselle sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esityksen, jossa ehdotetaan, että pahimmille epidemia-alueille voidaan kohdentaa rokote-eriä, kun riskiryhmät ja yli 70-vuotiaat on rokotettu.

"Jotta sillä olisi ollut merkitystä, se olisi pitänyt saada voimaan heti", hän sanoo.

Julkusen mukaan sairastavuus ja sairaanhoidon kuormittavuus voi muuttua viikossa tai kuukaudessa paremmaksi. Julkusen mukaan alueellisella painotuksella ei välttämättä ole enää merkitystä myöhemmin myöskään siksi, että rokotuskattavuus nousee koko ajan.

"Olen optimistinen rokotusohjelman toimivuuden suhteen. Painotuksella ei sitten enää olisi myöhemmässä vaiheessa kauheasti merkitystä", hän sanoo.

Kokonaisuudessaan lausunnolle lähteneessä esityksessä on Julkusen mukaan otettu huomioon lääketieteelliset perusteet ja se on eettisesti kestävä.

Esityksen mukaan riskiryhmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaita hoitavan henkilökunnan ja iäkkäiden henkilöiden rokottamisen jälkeen muut henkilöt rokotettaisiin koko maassa ikäryhmittäin. Rokotus tehtäisiin iän mukaan alenevassa rokotusjärjestyksessä siten, että ensin rokotettaisiin 60–69-vuotiaat, sitten 50–59-vuotiaat ja sen jälkeen taas alenevasti 40–49-vuotiaat, 30–39-vuotiaat ja 16–29-vuotiaat.

"Mielestäni tämä ikäperusteinen järjestys kuulostaa ihan hyvältä", Julkunen sanoo.

Koronarokotteiden alueellinen kohdentaminen hallituksen suunnitelmien mukaisesti koskisi enintään 650  000:ta rokoteannosta, arvioidaan asiaa koskevassa muistiossa. Tarkka määrä selviäisi kuitenkin vasta myöhemmin.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman muistion mukaan rokotejakelun alueellinen painotus tulisi suorittaa ensisijaisesti Astra Zenecan, Modernan ja jatkossa Janssenin kehittämien koronarokotteiden avulla.

Lausuntokierrokselle lähteneen esityksen mukaan painotuksen mahdollistava muutos olisi voimassa toukokuun loppuun. Kyseisellä aikavälillä näiden rokotteiden arvioitu toimitusmäärä olisi lähes miljoona kappaletta, joista osa varattaisiin jo aloitettujen rokotusten toisiin annoksiin sekä jo annettujen rokotusaikojen toteuttamiseen.