Käytännöllisyys vie pitkälle kehitysyhteistyössä
Tansanian puutarhaliiton toimitusjohtaja Jacquelinde Mkindi (keskellä) on saanut varsinkin sansibarilaiset naiset innostumaan vihannestuotannosta. FFD Kuva: Viestilehtien arkisto”En olisi ikinä voinut uskoa, kuinka vähällä saadaan noin paljon aikaan”, toteaa Puutarhanaisten puheenjohtaja vantaalainen Leena Luoto.
Savotta metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Rauno Karppinen painottaa, että tärkeintä on tehdä töitä ”saappaat savessa” ja havainnoida avoimesti, mitä toiset tarvitsevat.
Yläsavolaisella Savotalla on menossa kolmas vuosi yhteistyötä Vietnamissa kahden maakunnan metsäosuuskuntien kanssa.
”Siellä oli alkuun kovasti taipumusta pitää palavereita ja seminaareja. Jouduin vähän vänkäämään sitä, että pitää mennä viljelijöiden kanssa metsään katsomaan, miten puita mitataan.”
”Kaverit ovat lähteneet antaumuksella mukaan, mikä on osoittanut, että yhdessä päätetylle toimintatavalle oli tarvetta.”
Luoto on toiminut vajaat kaksi vuotta Tansanian puutarhaliiton (TAHA) kummina Sansibarin saaren vihannesyrittäjille.
”Kyllä alku oli hankala. Sansibarilla oli totuttu amerikkalaisten (virallisen kehitysavun) isoihin rahoihin. Meitä pidettiin alkuun vain pienenä lillukkana.”
”Se, että lähtee sinne konsultin tai poliitikon asenteella, ei toimi. Pitää olla oikeasti itse tehnyt niitä töitä, jotta voi keskustella ihmisten kanssa heidän arjessaan”, hän painottaa.
Karppinen jakaa kokemuksen: toimistobyrokraattien sijaan hän on kannustanut osuuskuntia etsimään neuvojiksi nuoria metsäammattilaisia, joita onneksi löytyy Huen yliopiston korkeatasoisen opetuksen ansiosta.
Vastakumppanin aito tarve ja muutoksenhalu on Leena Luodon mukaan onnistumisen avain.
Sansibarilla viljelijät havaitsivat parantuneiden satojen ansiosta tulojensa nousun, mikä tuntui niin perheiden omassa ravitsemuksessa kuin mahdollisuuksissa kehittää tuotantoa edelleen. Satoihin vaikutti etenkin paikallisiin oloihin sopivien siementen ja viljelymenetelmien valinta.
TAHA:n kanssa suunnitellaan nyt jatkohanketta, jonka tavoitteena on saada menestyvien hotelliketjujen sisäänostajat ostamaan paikallisia kasviksia. Lisäksi hankkeessa mietitään energiankäyttöä.
Sekä TAHA että vietnamilaiset Thua Thien Huen ja Quang Trin metsäosuuskunnat ovat saaneet hankkeen aikana uusia jäseniä.
Vietnamissa jo se, että hajanainen metsätaloutta harjoittavien viljelijöiden joukko löysi toisensa ja järjestäytyi on ollut Karppisen mukaan tärkeä onnistuminen. Neuvonnalla on tuettu sekä yhteistoimintaa että metsänhoitoa.
Tämän vuoden alusta alkoi kolmas vuoden mittainen hanke, jossa keskitytään kestävän liiketalouden suunnitteluun ja sertifointiin.
”Sahat tarvitsevat siellä sertifoitua puuta, joten osuuskunnat tähtäävät nyt PEFC:hen.”
FFD:n ja Agricordin toimintamalli on molempien kummien mielestä kustannustehokas.
”Tässä ei käy niin kuin suomalaisessa terveydenhuollossa, että paperityöt vievät enemmän aikaa kuin potilaan hoito. Tiina Huvio on rautainen ammattilainen kehitysavussa ja hoitaa hankkeisiin tarvittavan byrokratian”, sanoo Leena Luoto.
Myös Rauno Karppinen kiittelee, että varsinkin raporttien laatiminen on helpottunut sen jälkeen, kun FFD:lle palkattiin päätoimiseksi työntekijäksi viime keväänä. Se, mitä hän toivoisi vielä enemmän, on suomalaishankkeiden keskinäistä yhteydenpitoa.
”Ettei turhaan tehtäisi samoja virheitä, mistä toiset ovat jo oppineet”, hän perustelee.
Oikeisiin hommiin keskittyminen on tärkeää myös kummille itselleen. Vaivasta saatu rahallinen korvaus ei riitä korvaamaan sitä ajan menetystä, joka aiheutuu puutarha-alalla yrittäjänä työskentelevälle Luodolle ja mhy:n toiminnanjohtajalle.
”Kun itse kullakin on täällä kotimaassa paljon omaa työtä, niin kehityshankkeessa on paljon yhteydenpitoa, joka tulee sen päälle”, sanoo Karppinen.
”Mutta parasta on se, että ihmiset siellä on tulleet kavereiksi. Perhekin on ollut matkoilla mukana.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
