Viime vuonna lapsen saaneista vanhemmista alle puolet haluaa lisää lapsia – nämä syyt saavat epäröimään lapsitoiveita

Lisää lapsia toivovien vanhempien osuus, 44 prosenttia, on laskenut viisi prosenttiyksikköä edellisestä THL:n vastaavasta tutkimuksesta. LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen.  

Hieman alle puolet viime vuonna lapsen saaneista vanhemmista toivoo lisää lapsia, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vauvaperheille suuntaamasta kyselytutkimuksesta.

Lisää lapsia toivovien vanhempien osuus, 44 prosenttia, on laskenut viisi prosenttiyksikköä edellisestä THL:n vastaavasta tutkimuksesta. Se tehtiin vuonna 2020.

Viime vuonna esikoisen saaneista lisää lapsia toivoi 67 prosenttia vastaajista. Edellisessä tutkimuksessa osuus oli kuusi prosenttiyksikköä enemmän.

THL:n vauvaperhekyselyyn vastasi viime vuonna lähes 12 000 vanhempaa. Vastaajista synnyttäneitä äitejä oli yli 7 500 ja isiä tai muita toisia vanhempia lähes 4 500.

Yleisin syy lapsitoiveiden epäröinnille on THL:n kyselyn mukaan vanhempana jaksaminen.

Yli kolmannes vastaajista raportoi kokeneensa uupumuksen oireita vanhemmuuden aikana. Vakavia uupumusoireita kertoi kokeneensa noin 10 prosenttia vanhemmista, ja heistä vain neljännes toivoi lisää lapsia.

”Vanhemmuutta ja jaksamista tukevat palvelut ovat tässä keskeisiä, jotta mahdolliset lapsitoiveet eivät hiipuisi ainakaan uupumuksen ja arjen sujumattomuuden vuoksi”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Närvi tiedotteessa.

Toiseksi yleisin syy epäröinnille on tyytyväisyys lapsien nykyiseen määrään. Lisäksi noin joka neljäs epäröivistä ilmoitti syyksi taloudellisen tilanteen.

Kyselyn vastaajista joka kymmenes kertoi huomattavasta taloudellisesta niukkuudesta, eli joutuneensa tinkimään ruuan tai lääkkeiden ostosta tai lääkärikäynneistä.

”Myös riittävän toimeentulon turvaaminen lapsiperheille on tärkeää, sillä taloushuolet heijastuvat osaltaan vanhempien jaksamiseen ja tulevaisuuteen luottamiseen”, Närvi sanoo.

Lapsitoiveita lisäsivät sen sijaan vanhempien luottamus tulevaisuuteen, riittävä toimeentulo sekä positiiviset synnytyskokemukset. Suurin osa äideistä kertoi synnytyskokemuksensa olleen myönteinen, ja lähes kaikki äidit kokivat saaneensa hyvin tukea terveydenhuollon henkilökunnalta synnytyksen aikana.

Sen sijaan imetykseen, vauvan uniongelmiin ja omaan jaksamiseen äidit eivät kokeneet saaneensa riittävää tukea yhteiskunnalta. Noin kolmannes ammattimaista tukea tarvinneista vanhemmista koki jääneensä ilman riittävää tukea vauvan nukkumisen ongelmiin. Reilut 40 prosenttia taas kertoi jääneensä ilman riittävää tukea omaan jaksamiseensa vauvan syntymän jälkeen.

THL:n erikoistutkija Miia Paavilaisen mukaan neuvoloissa olisi tärkeää kohdistaa riittävästi resursseja myös vanhempien voinnin selvittämiseen ja jaksamisen tukemiseen.

”Ihanteellista olisi, jos osa vastaanottoajasta voitaisiin varata kahdenkeskiseen keskusteluun kunkin vanhemman kanssa, jolloin myös henkilökohtaisemmista asioista olisi luontevampaa kertoa”, Paavilainen sanoo tiedotteessa.