Katolisen keskiajan perinne palasi Suomeen ja kiinnostaa nyt kaikenikäisiä
Asiantuntija uskoo, että tulevaisuudessa pyhiinvaelluskeskuksia tai -infopisteitä perustetaan Suomeen lisää.
Suomen vanhimmat pyhiinvaellusreitit juontavat juurensa keskiajalle, joka oli pyhiinvaeltamisen kulta-aikaa. Tikkurilan seurakunnan pyhiinvaellusreitti kulkee 1400-luvulla rakennetulle Vantaan Pyhän Laurin kirkolle.Moni suomalainen tuntee legendan talonpoika Lallista, jonka kerrotaan surmanneen piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä 1100-luvulla.
Harvempi ehkä tietää, että Köyliönjärvelle vie nykyisin Suomen vanhin pyhiinvaellusreitti Pyhän Henrikin tie, joka kulkee Turun ja Kokemäen välillä.
Pyhiinvaelluksen suosio Suomessa kasvaa koko ajan, kertoo pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Annastiina Papinaho Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulista STT:lle.
Korona-aikainen lähiluontoretkeilyn suosiopiikki heijastui myös pyhiinvaeltamiseen. Turun kaupunki ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko avasivat vuonna 2021 Suomen ensimmäisen pyhiinvaelluskeskuksen Turun tuomiokirkolle koordinoimaan Suomen pyhiinvaellusreittejä. Moni historiallinen pyhiinvaellusreitti risteää juuri Turkuun.
Suomen vanhimmat pyhiinvaellusreitit juontavat juurensa keskiajalle, joka oli pyhiinvaeltamisen kulta-aikaa, Papinaho kertoo. Alue kuului tuolloin Ruotsiin, joka oli katolinen maa.
Reformaation saapuessa Suomeen pyhiinvaellus oli yksi niistä katolisista perinteistä, joita karsittiin tietoisesti pois.
Korona-aikainen lähiluontoretkeilyn suosiopiikki heijastui myös pyhiinvaeltamiseen.
Kaikki pyhiinvaelluksen elementit eivät kuitenkaan uskonelämästä hävinneet. Papinaho kertoo esimerkiksi kirkkopoluista ja -teistä, joita pitkin on kuljettu kirkkoihin vielä luterilaisinakin.
”Siinä matkalla on rukoiltu, ja siellä on voinut olla oppimista, saarnaa ja ehtoollista. Kun sitä tarkastelee pyhiinvaelluksen näkökulmasta, se on tavallaan sitä historiallista, ehkä luterilaisuuteenkin liittyvää pyhiinvaeltamista.”
Nyt pyhiinvaeltamista on tarkoituksella elvytetty myös luterilaisessa perinteessä, mistä esimerkkinä on Turun pyhiinvaelluskeskus.
Papinaho kertoo, että perustamisensa jälkeen keskus sai paljon positiivista, mutta myös yllättynyttä palautetta siitä, että Suomessakin voi pyhiinvaeltaa.
”Nyt sitten palaute voikin olla osalta sellaista, että ahaa, mä luinkin jostain tai olenkin kuullut tai tuttu on käynyt. Eli pikkuhiljaa lisääntyy tietoisuus siitä, että reittejä löytyy myös Suomesta.”
Ulkomaalaisiakin pyhiinvaeltajia Suomeen houkuttelee historiallinen Pyhän Olavin merireitti saaristomaisemineen. Reitti kulkee Turun tuomiokirkolta Ahvenanmaalle ja siitä edelleen Ruotsiin, jossa se yhtyy osaksi pohjoismaista reitistöä ja vie aina Norjan Trondheimiin saakka.
Ulkomaalaisiakin pyhiinvaeltajia Suomeen houkuttelee historiallinen Pyhän Olavin merireitti saaristomaisemineen.
Historiallisiin reitteihin kuuluu myös Jaakontie, joka etenee pitkin Hämeen Härkätietä. Jaakontie kulkee esimerkiksi Hattulan Pyhän Ristin kirkon, Turun tuomiokirkon sekä Rengon ja Rymättylän Pyhän Jaakobin kirkkojen kautta.
Suomen Jaakontie on osa suurta Santiago de Compostelaan vievien reittien verkostoa Euroopassa. Espanjassa sijaitseva Santiago de Compostela on kuulunut kristinuskon tärkeimpiin pyhiinvaelluskohteisiin keskiajalta saakka.
Santiago de Compostelaan tehdään myös paljon pyhiinvaellusmatkoja Suomesta, Papinaho kertoo. Muita suomalaisten suosimia ulkomaisia pyhiinvaelluksia ovat ikiaikaiset kohteet Rooma ja Jerusalem sekä pohjoismaiset Pyhän Olavin reitit.
”Ne ovat ehkä sellaisia ikonisia kohteita, joista on luettu ja kuultu tarinoita, Papinaho sanoo.”
Koska perinteiset reitit ovat usein satoja kilometrejä pitkiä, moni pyhiinvaeltaja kulkee niitä osissa ja saattaa vielä vuosienkin päästä palata jatkamaan matkaansa.
”Toki jotkut menevät näitä pitkiä reittejä kerrallakin, mutta se vaatii jo pidemmän ajan ja mahdollisuuden irtautua.”
”Nykyään kuljetaan paljon myös lyhyempiä, ikään kuin arkisia pyhiinvaellusreittejä, jotka menevät kirkosta kirkkoon tai erilaisten luontokohteiden kautta.”
Pyhiinvaeltamaan ei kuitenkaan aina tarvitse lähteä vanhimmille ja pisimmille reiteille.
”Nykyään kuljetaan paljon myös lyhyempiä, ikään kuin arkisia pyhiinvaellusreittejä, jotka menevät kirkosta kirkkoon tai erilaisten luontokohteiden kautta”, kertoo Papinaho.
Pyhiinvaellusreittejä löytyy ympäri Suomen. Niille voi lähteä itsenäisesti tai esimerkiksi seurakunnan järjestämälle yhteiselle, ohjatulle pyhiinvaellukselle.
Pyhiinvaeltaminen kiinnostaa nykyään kaikenikäisiä.
Keskiajan kristityille pyhiinvaeltaminen oli paitsi uskontoa myös uusien paikkojen näkemistä. Nykyäänkin pyhiinvaeltaminen voi olla eräänlaista löytöretkeilyä tai seikkailua, kertoo Papinaho. Sellaisena se houkuttelee esimerkiksi nuoria.
”On kiva ottaa vaikka fillari alle tai pakata reppuun eväät ja lähteä katsomaan, mitä löytyy.”
Myös perheet lähtevät yhdessä pyhiinvaelluksille, ja lyhyemmät reitit sopivat hyvin pienillekin lapsille.
Turussa kiinnostuneita ovat olleet myös kansainväliset opiskelijat, Papinaho kertoo.
”Ovatko he sitten esimerkiksi kaupunkiin tulleita vaihto-opiskelijoita, joille Santiago de Compostelan pyhiinvaellukset ovat tuttu juttu. He ilahtuvat siitä, että hei, täälläkin voi vaeltaa, ja sitten lähdetään porukalla kulkemaan niitä reittejä.”
”Ajattelen, että pyhiinvaellus, vaikka sitä eri kulmista tarkastelee, on tavalla tai toisella pyhän äärelle asettumista.”
Motiiveja lähteä pyhiinvaellukselle on monenlaisia, eivätkä ne kaikki ole välttämättä lainkaan uskonnollisia, Papinaho kertoo. Merkityksellisyyttä pyhiinvaellukselleen voi löytää niin rukouksesta kuin luonnostakin.
”Ajattelen, että pyhiinvaellus, vaikka sitä eri kulmista tarkastelee, on tavalla tai toisella pyhän äärelle asettumista. Mitä se pyhä siinä vaelluksella sitten on, on ehkä pyhiinvaeltajastakin kiinni”, Papinaho sanoo.
Pyhiinvaeltamisen kasvaneelle suosiolle on Papinahon mukaan monta syytä.
Yksi on kiinnostus historiaa kohtaan: vanhimmilla reiteillä voi kulkea jo vuosisatoja sitten eläneiden pyhiinvaeltajien jalanjäljillä, ja reittien varsilla on monia historiallisia kohteita. Esimerkiksi Pyhän Henrikin tie kulkee nimikkopyhimyksensä reliikeiltä Turun tuomiokirkolta surmapaikalle Köyliönjärvelle.
Pyhiinvaellukselle lähdetään myös hiljentymään ja pysähtymään. Arjen kiire, informaatiotulva ja maailman tilanne saavat ihmiset tietoisesti haluamaan hidastaa tahtia, Papinaho kertoo.
Papinaho uskoo, että tulevaisuudessa pyhiinvaelluskeskuksia tai -infopisteitä perustetaan Suomeen lisää.
Myös uskonnollinen puoli houkuttaa.
”Sellainen etsimisen tai hengellisyyden, uskonnollisuudenkin uusi tuleminen tai herääminen. Että ollaan kiinnostuneempia ja avoimempia ja mietitään, millaista hengellisyyttä voi olla”, Papinaho kertoo.
Papinaho uskoo, että tulevaisuudessa pyhiinvaelluskeskuksia tai -infopisteitä perustetaan Suomeen lisää.
”Tällaisen merkityksellisen matkailun ja pyhiinvaeltamisen, läsnäoloa ja pysähtymistä yhdistävän liikkumisen suosio kuitenkin kasvaa koko ajan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
