Maatalouskoulut joutuvatkilpailemaan aloituspaikoista
Oikealla kolmatta vuotta maataloutta Hyvinkään Hyriassa opiskeleva Laura Koskinen. Vasemmalla Petra Korhonen ja kauempana Jenna Niittunen, molemmat aiempia Hyrian opiskelijoita, jotka ovat nyt navetalla töissä. Mikko Mela Kuva: Viestilehtien arkistoOpetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä vähennetään kaikkiaan noin 7 350 opiskelijalla vuoteen 2016 mennessä.
Myös luonnonvara-ala joutuu kantamaan oman osansa säästöistä, vakuuttaa opetusneuvos Jukka Lehtinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
”Koko valtakunnassa vähennetään 2 200 aloituspaikkaa vuoteen 2016 mennessä. Ei vaikuta helpolta, lisää resursseja ei ole tulossa mihinkään”, Lehtinen sanoo.
Vähentämisen tarve ei johdu alan epäsuosiosta. Koulutus kiinnostaa nuoria ja ala tarvitsee työvoimaa.
”Luonnonvara-alalla (luva) ei keskimäärin olisi tarvetta vähentää koulutusta. Päinvastoin nykytila pitää säilyttää. Eläkkeelle jääviä työntekijöitä täytyy korvata ja bioenergia tarvitsee työvoimaa”, Lehtinen sanoo.
Luva-alan aloituspaikkojen vähennys ministeriön kehittämissuunnitelmassa onkin huomattavasti monta muuta alaa pienempi. Vuoteen 2016 mennessä paikkoja pitäisi vähentää viitisen prosenttia eli reilu sata paikkaa.
Silti maatalouskoulut voivat joutua taistelemaan opiskelijoistaan. Ministeriö nimittäin antaa koulutuksen järjestäjälle raamit, mutta koulutuksen järjestäjä itse päättää, miten paikat jaetaan eri alojen kesken.
Ministeriö valvoo ainoastaan kulttuurialaa. Siellä koulutuspaikkoja on aivan liikaa.
MTK:n koulutusjohtajan Susanna Tauriaisen mukaan kyse on siitä, pystyvätkö koulut myymään maatalouden tulevaisuuden alana.
”Eri alueilla on suuria eroja. Jossain maatalousopetus nähdään kalliina, koska pitää olla navetat ja kallista kalustoa. Toisaalta moni koulu on investoinut hiljattain navettaan ja opetuksen jatkumiseen uskotaan.”
Ainakin suosittujen eläintenhoidon koulutusohjelmien myyminen on onnistunut. Niissä voi olla jopa kahdeksan hakijaa paikkaa kohti.
Vaikeampaa on metsäalalla. Ensisijaisia hakijoita voi olla puolet vähemmän kuin on aloituspaikkoja. Silti tyhjiä paikkoja ei jää.
”Kaikki eivät pääse ensisijaiseen hakupaikkaan, joten sitten kysytään toissijaisia hakijoita. Lisäksi on täydennyshaku, jos vielä on vapaita paikkoja”, Tauriainen sanoo.
Huoli luva-alan koulutuspaikoista nousi esille, kun MTK kysyi maatalouskoulujen mielipiteitä ammattikoulutuksen vähentämisestä yleisesti.
”Koulujen johtajien vastauksista ei tule esille sellaista, että opiskelupaikkojen vähentäminen ei koskisi meitä”, Tauriainen sanoo.
Huolta lisää ministeriön marraskuussa julkaisema maakuntien ikäluokkien koon perusteella tehty laskelma maatalousopetuksesta.
Esimerkiksi Kanta-Hämeessä luonnonvara-alan koulutuksen aloituspaikkoja laskelma vähentäisi yli puolella. Niin kävisi myös Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla.
Hämeen ammatti-instituutin rehtori Ari Mikkola ei laskelmaa hyväksy.
”Jos aloituspaikkoja vähennettäisiin puolella, joutuisimme tekemään supistuksia.”
Lehtinen rauhoittelee, että laskelma oli tarkoitettu keskustelun avaukseksi.
”Se oli laskuharjoitus, josta saimme paljon palautetta. Nyt alamme palautteen perusteella tehdä laatutyötä. Kyllä päätös luva-alan koulutuspaikoista on koulutuksen järjestäjällä”, Lehtinen vakuuttaa.
Ammatillisen koulutuksen osuus valtion leikkaustalkoissa on 93 miljoonaa euroa. Niin paljon vähemmän on käytettävissä vuonna 2016.
Ammattikoulutusta varmaankin käsitellään maaliskuussa hallituksen kehysbudjettiriihessä.
”Toivomme, että emme joudu ainakaan lisää säästämään”, Lehtinen sanoo.
Lehtisen mukaan perusfakta on, että paikkojen kasvu painottuu kasvukeskuksiin. Päätöksiä tehdään juhannukseen mennessä.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
