päivän punkti Arkkitehtuuria

Helsingin pitäisi olla Suomen pääkaupunki. Siis Suomen, ei Uudenmaan tai Kehä kolmosen pääkaupunki.

Kenties joskus Helsinki olikin oikea pääkaupunki. Kun Helsinkiin rakennettiin Suurkirkko, Helsingin yliopisto ja Senaatti, tiedettiin millaiseen kaupunkiin ne tulivat. Kun Sirén suunnitteli Eduskuntatalon, se tehtiin pääkaupungin rakennukseksi. Myös Helsingin rautatieasema, Postitalo ja jopa väliaikaiseksi rakennettu Lasipalatsi tehtiin pääkaupungin mittojen ja arvojen mukaan.

Niin oli ennen, mutta katsokaapas mitä nyt tapahtuu Suomen pääkaupungille.

Juha Kuisma kirjoitti tässä lehdessä jokin aika sitten siitä kulttuuriskandaalista, joka tapahtuu keskellä Helsinkiä. Helsingin arvokkain paikka Eduskuntatalon ja Rautatieaseman välissä rakennetaan täyteen konttoreita. Näkymä Arkadianmäeltä itää kohti suljetaan. Helsinki on tämän jälkeen kuin toinen Tikkurila.

Helsingin tuhoaminen alkoi Kampin rakentamisella. Avoin kenttä piti rakentaa, se on selvä. Lopputulos oli mikä oli.

Kampin tori täytettiin

hirvittävällä rakennusmassalla. Uusi kauppakeskus on lasilla vuorattu möhkäle, joka on

steriilin puhdas arkkitehtuurisesta kunnianhimosta. Vastaavia marketteja mahtuu tusinaan ainakin kolmetoista.

Kaikkea ei silti ole tehty ihan päin mäntyä. Eduskuntatalon edustalle rakennettiin Musiikkitalo, jossa on ideaa. Myös Kiasma edustaa omaa paikkaansa ja omaa aikaansa. Ne ovat poikkeuksia munausten sarjassa.

Aukiota hallitsee Erkon monumentti eli Sanoma-yhtiön lasitalo, joka sattuneesta syystä rakennettiin vähän korkeammaksi kuin eduskuntatalo. Nyt se saa seurakseen muita rumiluksia.

Töölönlahdella on tehty muutakin. Uusi ooppera rakennettiin sokeritehtaan tontille pohjoispäähän. Talo voittaa kauneusarvoissa lasisen naapuritalon, mikä kuitenkaan ei ole kovin paljon. Ulkomaalaiset turistit luulevat oopperaa yleensä uimahalliksi, koska

talo on päällystetty kylpyhuonelaatoilla. Jos ne joskus korvataan jollakin muulla

materiaalilla, voi talon esteettinen arvokin nousta.

Vanha Itä-Saksa on kuollut, mutta Helsingin arkkitehtuurissa se elää. Uusin villitys on kaupungin rantojen täyttäminen jättiläismäisillä tornitaloilla.

Yksi hankkeista kaatui juuri, mutta uutta varmasti piisaa.

Helsinkiin on tulossa koko ajan uusia museoita. Se on tarpeetonta.

Pysyväisnäyttely on jo täällä. Helsinki on itse muuttunut pikku hiljaa täydelliseksi DDR-arkkitehtuurin ulkomuseoksi.

Vanha Itä-

Saksa on

kuollut, mutta

Helsingin arkki-

tehtuurissa se elää.«

Avaa artikkelin PDF