vierasyliö Suomella on vielä mahdollisuus

Finanssikriisiin seurauksena

kehittyneiden talouksien edessä näyttää olevan hitaan kasvun aika. Samanaikaisesti kehittyvien talouksien kasvu jatkuu.

Lyhyen aikavälin ajankohtaiset ongelmat eivät saa estää meitä näkemästä niitä pidemmän aikavälin kysymyksiä,

jotka odottavat vastaustaan.

Suomi ikääntyy myös nopeaa vauhtia. Olemme menettäneet viennissä markkinaosuuksia

kilpailijoillemme. Vaihtosuhteemme heikkeneminen

ja tuottavuuskasvun hidastuminen edellyttävät uusia

päätöksiä.

Uhkana on, että ajaudumme

kansantaloudessa negatiiviseen kierteeseen, jota on vaikea katkaista.

Suomessa on moni asia kunnossa elinkeinoelämän

näkökulmasta, mutta taloutemme tarvitsee investointeja

päästäkseen takaisin jaloilleen. Kotipesän kilpailukykyyn ei ole investoitu kuten Saksassa tai Ruotsissa, vaan kasvua on haettu maailmalta.

Tässä on olemassa selkeä ristiriitaisuus suhteessa viime vuosien menestykseen kilpailukykyvertailuissa.

Suomea ovat kohdanneet useat

rakennemuutoksen aallot, mutta olemme aina onnistuneet synnyttämään uutta työtä

vanhan tilalle. Se on mahdollista tänäänkin.

Markkinatalouteen kuuluu yritysten nousu ja kaatuminen. Yritysrakenteen uudistuminen

nostaa myös tuottavuutta. Meidän onkin suojeltava

ihmisiä ja kehitettävä heidän turvaansa muutoksessa.

Sosiaaliturvamme ja

koulutusjärjestelmämme on tarkoitus suojata työntekijöiltä niitä riskeiltä, mitä rakennemuutostilanteista seuraa. Näin varmistetaan mahdollisimman

nopea siirtyminen työstä

työhön.

Koulutusjärjestelmämme tulisi olla sellainen, että tuottaisi laadukkaasti kulloinkin tarvittavia valmiuksia työelämään eri koulutustasoilla. Työuran aikana tapahtuvan osaamisen kehittämisen

merkitys korostuu tulevaisuudessa. Näin voimme nostaa koko väestön osaamistasoa.

Teollista tuotannollista

toimintaa ja siihen liittyvää palvelutoimintaa tarvitsemme jatkossakin. Mahdollisuuksia

löytyy rikkaiden luonnonvarojemme kestävästä

hyödyntämisestä.

Samoin tietotekniikkaa

voidaan soveltaa uusiin

kohteisiin. Matkailu ja hyvinvointiin liittyvät palvelut

voivat tuoda tulevaisuudessa entistä enemmän euroja

Suomeen.

Taloutemme tarvitsee parin

tukijalan sijaan useita tukijalkoja.

Uutta luovat yritykset ja osaavat työntekijät mahdollistavat Suomen menestymisen muuttavassa maailmassa.

Uudet ideat on osattava jalostaa tuotteiksi ja palveluiksi oikeaan aikaan oikeille markkinoille.

Vain työtä tekemällä ja

yrittämällä voidaan luoda

hyvinvointia ja vaurautta.

Uusien työpaikkojen tulisi

kuitenkin olla sellaisia, että

palkalla tulee toimeen. On viitteitä siitä, että viime

vuosina uudet työpaikat ovat syntyneet palkkajakauman ylä- ja alapäähän, mutta

työllisyys on pienentynyt

keskipalkkaisissa tehtävissä.

Toimialoilla tulisi käydä

nykyistä tiiviimpää vuoropuhelua tulevaisuuden näkymistä työnantajien ja työntekijöiden kesken. Tämä on myös rakennemuutoksen

hallintaan liittyvää ennakointia.

Ennakoimalla rakennemuutos sen kielteiset vaikutukset jäävät pienemmiksi.

Elinkeinopolitiikan tulisi olla viritetty niin, että se tukee

pitkän aikavälin kasvun

edellytyksiä. Nyt tulisi laatia

pidemmän aikavälin kasvustrategia investointien edistämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

Vaalikauden lähestyessä puoliväliään hallitusohjelman tarkisteluun kohdistuukin odotuksia uusista päätöksistä.

Suomessa kannattaa pitää kiinni nykyisistä vahvuuksista. Paljon voidaan rakentaa

yhteiskuntamme toimivuuden ja vakauden varaan.

Julkisen vallan rooli on merkittävä siinä, missä

kunnossa väylämme ovat, ja kuinka tietoliikenneyhteydet toimivat maan eri osissa.

Koulutukseen ja tutkimukseen kannattaa investoida, mutta

siihen laitettujen panosten vaikuttavuutta tulisi parantaa.

Säästötalkoiden keskellä on pidettävä kiinni suomalaisesta mallista. Siinä yhdistyy työntekijän turva muutoksessa ja työmarkkinoiden edellyttämä joustavuus tavalla, joka edistää talouskasvua.

Ihmiset on pidettävä työelämässä kiinni ja entistä

useampi on saatava mukaan työelämään. Reiluun työelämään satsaaminen nostaa

tuottavuutta ja pidentää työuria.

Verotuksen tasolla ja

rakenteella on merkityksensä kilpailukyvyn kannalta.

Hallituksen päättämillä

kohdennetuilla verokannusteilla voidaan houkutella

Suomeen investointeja.

Ruotsi on valinnut toisen

tavan. Se laskee reippaasti

yhteisöveroaan. Aika näyttää kumpi strategia toimii

paremmin. Aggressiivisen

verokilpailun tie ei ole

kuitenkaan kestävä valinta.

Tuloerot on yhteiskunnassa pidettävä pieninä, sillä se

tukee myös talouskasvua.

On tärkeää, että sosiaalinen liikkuvuus säilyy yhteiskunnan kehittymisen moottorina,

jotta saamme koko Suomen voimavarat käyttöön.

Perheiden palveluihin ja

tulonsiirtoihin kannattaa

panostaa. Esimerkiksi päivähoito mahdollistaa naisten

laajan osallistumisen työelämään.

Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden korostaminen ei kuitenkaan mielestäni tarkoita sitä, ettei sallittaisi omalla

työllään ja yrittämisellä

menestymistä. On oikein, että

kovasta työstä saa kohtuullisen

palkkion, joka on suhteessa tehtyyn työhön.

JUKKA IHANUS

Kirjoittaja on Toimihenkilökeskusjärjestön STTK:n

yhteiskuntasuhdepäällikkö.

Avaa artikkelin PDF