Hallitus perääntyi lomituksen säästökiistassa

Hallitus pitää kiinni ohjelmansa 20 miljoonan euron lomitussäästöistä. Säästämisen keinoja se on muuttamassa siitä, mitä syyskuun leikkauslistassa lueteltiin.

Kun lomaan oikeutettujen määrä vähenee, rahoja säästyy. Hallitus hyväksyy, että näin kertyy 15 miljoonan euron säästöt lomitusbudjettiin.

Itse lomituspalveluja hallitus karsii neljän miljoonan euron edestä. Alle kuuden eläinyksikön tilalta ei enää pääse lomalle.

Hallintorahasta napattaisiin miljoona ja turkistarhaajien palveluista 50 000 euroa.

Hallitus budjetoi ensi vuodelle 168,6 miljoonaa euroa määrärahaa viljelijöiden lomituspalveluihin. Tänä vuonna budjettirahaa on 190 miljoonaa.

MTK pitää hyvänä, ettei lomituspalveluja säästetä hengiltä. Järjestössä on laskettu lomansaajien vähenemisen tuovan vaaditut säästöt.

Hyvänä etujärjestö pitää myös, että elinkelpoiset hevos- ja lammastilat saavat jatkossa lomituspalveluja. Huonoa on kasvinviljelijöiden jättäminen ilman sijaisapua.

”Nyt voidaan huokaista helpotuksesta”, maatalouslomittajien yhdistyksen toiminnanjohtaja Raimo Kivineva kommentoi.

Lomituspalvelulaki kävi torstaina valtioneuvoston rahakunnassa. Hallituksen lakiesitys jatkaa tänään perjantaina eduskuntaan.

Peruspalveluministeri Juha Rehula lupasi lokakuussa MT:ssä, että säästöistä ei tingitä mutta erilaisia keinoja voidaan harkita. Niin tehdään.

Lomaoikeuteen tarvittaisiin ensi vuonna kuusi eläinyksikköä. Myel-työtulojen ja työtuntien rajoitukset eivät enää sisälly hallituksen lakiesitykseen.

Hallitussihteeri Annika Parsons sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että eniten lausunnon antajia ärsyttäneet kohdat poistettiin lakiesityksestä.

Hallituksen lakiluonnos lähetettiin syyskuussa kolmen viikon lausuntokierrokselle. Lausuntoja annettiin 104.

Ministeriössä lasketaan, että uusi esitys merkitsee lomaoikeuden menetystä 600 karjatilalliselle. Aiempi lakiluonnos olisi vienyt oikeuden 2 700 viljelijältä.

Alun perin esitettiin, että lomaoikeus olisi viety alle kahdeksan eläinyksikön tiloilta. Myel-työtuloja edellytettiin 10 000 euroa ja työaikaa vähintään neljä tuntia.

Lomaoikeuteen kuuluvat jatkossa vain välttämättömät karjanhoidon työt, jotka kulloinkin kuuluvat lomitettavan työtehtäviin.

Kasvinviljelijät eivät enää ensi vuonna saisi sijaisapua kuten tähän asti.

Maatilan kaksi lomaan oikeutettua joutuvat pitämään edelleen 20 päivää vuodessa yhtaikaa.

Ministeri Rehula sanoo, että viljelijäloman pituudesta on haluttu pitää kiinni säästölistoja tehtäessä. Lakiluonnos suo 26 päivän vuosiloman edelleen.

Sijaisavun perusteista karsitaan pois aikuiskoulutus ja tuottajajärjestön kokouksiin osallistuminen. Niihin ei enää myönnetä sijaisapua.

Työkyvyttömyyden perusteella saa enintään kolme vuotta yhtäjaksoista sijaisapua.

Sijaisapua saa edelleen lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten sekä maanpuolustuksellisten velvollisuuksien takia. Niitä oltiin aikaisemmin poistamassa perusteista.

Sijaisavun maksut kallistuvat euron verran tunnilta alle 10 000 euron myel-tiloilla. Tuntihinta määrätään uuden laskukaavan ja saajan työtulojen mukaan.

Sijaisavun saajan myel-työtulo jaetaan jatkossa luvulla 5 400, mikä lisätään kolmen euron perushintaan. Nyt jakajana on luku 6 000.

Lomansaajaa laskutetaan viisi euroa tunnilta lomittajan varallaolosta. Hinta on 33 euroa, jos tämä joutuu käymään maatilalla.

Maksullinen tuettu lomitus kallistuu 13,5 euroon tunnilta. Tällä hetkellä hinta on 11,7 euroa. Täysin maksullinen lomitus maksaa 35 euroa tunnilta nykyisen 26,5 euron sijasta.

Moni lomituspalvelujen järjestäjäkunta on uhannut irtisanoa toimeksiantonsa, jos lomitusten hallintorahaa kovin paljon supistetaan.

Hallitus esittää nyt miljoonan euron säästöä, kun lakiluonnoksessa hallinnolta oltiin viemässä kolme miljoonaa.

Ministeriö kertoo asettavansa työryhmän valmistelemaan lomitushallinnon uudistamista.

Juhani Viitala

Avaa artikkelin PDF