Sähkön jakeluverkon vahvistaminen vaatii 3,5 miljardin investoinnit
Uusi sähkömarkkinalaki edellyttää sähköyhtiöiltä 3,5 miljardin euron investointeja sähköverkkojen vahvistamiseen vuoteen 2028 mennessä. Näin arvioidaan hallituksen lakiesityksessä, joka on määrä antaa eduskunnalle tällä viikolla.
Arvonlisäverollista sähkön siirtohintaa investoinnit nostaisivat 1,2 senttiä kilowattitunnilta eli yli kolmanneksen nykyisestä.
Uuden sähkömarkkinalain tavoitteena on parantaa sähkönjakelun varmuutta. Sähköverkko on suunniteltava ja rakennettava niin, että vältetään myrskyjen tai lumikuormien aiheuttamat pitkät katkot.
Asiakkaille sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia ehdotetaan korotettavaksi. Vuotuiseen siirtopalvelumaksuun tulisi 10 prosentin alennus 12 tunnin sähkökatkon jälkeen. Vakiokorvaus kasvaisi katkon pituuden mukaan ja voisi olla enintään 2 000 euroa vuodessa.
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että parempi sähköverkko tuo noin kolmen miljardin euron säästöt, kun sähkökatkojen aiheuttamat vahingot vältetään.
Lakiesityksessä toimitusvarmuuden vaatimukset kiristyvät asteittain niin, että vuonna 2028 taajamissa sähkökatkokset voisivat kestää korkeintaan kuusi tuntia ja haja-asutusalueilla 36 tuntia.
Investoinneista vuoteen 2019 mennessä pitää olla puolet valmiina ja vuoteen 2023 mennessä kolme neljännestä.
Sähköyhtiöt perivät investointikustannukset asiakkailtaan siirtohinnoissa. Kaupunkien taajamissa siirtojohdot on jo pitkälle kaapeloitu, joten lisäkustannuksia ei ole näin tulossa.
Suurimmat korotukset siirtohintoihin on odotettavissa maaseudulla, missä lakiesitys edellyttää sähköverkon laajaa uusimista.
Uuden sähköverkon lisäksi sähköyhtiöt joutuvat lisäämään voimia kunnossapitoon ja vikojen korjaukseen.
Sähköyhtiöiden omissa arvioissa on päädytty siihen, ettei hallituksen esityksessä mainittu 3,5 miljardia euroa riitä, vaan uuden lain vaatimusten täyttäminen vaatii jopa viiden miljardin euron investoinnit.
Sähköyhtiöiden mielestä liian tiukka aikataulu voi johtaa siihen, että täysin kunnossa olevaa, toimivaa verkkoa joudutaan purkamaan.
Yhtiöt ovat esittäneet, että sähkön toimitustakuu koskisi vain osaa asiakkaista. Takuun ulkopuolelle haluttaisiin jättää pienet sulakekoot ja vain kesäkäytössä olevat asunnot.
Myös varavoimaa kuten dieselkäyttöisiä aggregaatteja pitäisi voida hyödyntää yhtiöiden mielestä silloin, kun varavoima olisi verkkoinvestointia kustannustehokkaampi keino varmistaa sähkön saanti.
Saaristoalueiden sähköverkoille on lakiesityksen mukaan tulossa muuta maata lievemmät vaatimukset.
Uusi sähkömarkkinalaki pyritään saamaan voimaan mahdollisimman nopeasti, koska EU on patistellut uhkasakolla Suomea muuttamaan sähkö- ja kaasumarkkinalakejaan.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
