Antti Rinne haluaa palauttaa Suomeen lapsimyönteisen ilmapiirin: "Meilläkin on ollut Hetan kanssa ongelmia lasten saamisessa"
Pääministeri puhuu vuolaasti koulutuksesta ja haluaa laittaa talouden vapaamatkustajat töihin
Antti Rinne kertoo avoimesti toivoneensa lapsia puolisonsa Hetan kanssa. "Ei ole saatu yhdessä lapsia." Kuva: Sanne KatainenSuomen väestön syntyvyyden suunta on ollut alas jo pitkän aikaa. Pääministeri Antti Rinne (sd.) sohaisi herhiläispesään jo muutama vuosi sitten todettuaan, että maassa tarvitaan synnytystalkoita. Siitähän riemu syntyi niin mediassa kuin somessa.
Pääministeri toteaa huokaisten, että kaikkia poliitikkoja ymmärretään välillä tarkoituksella väärin. Nostaessaan esiin väestönkehityksen ja siihen ratkaisun, mies tarkoitti hyvää. Viisikymppisen miehen suusta ei kuitenkaan haluttu kuulla yksilöiden henkilökohtaisimpiin kuuluviin kysymyksiin kuuluvaa ohjeistusta, vaikka siitä ei ollut edes kyse.
Jälkikäteen voidaan todeta, että Rinne oli oikealla asialla. Ilmaisutapa vain oli väärä. Hetki oli väärä. Vastaanottajat eivät olleet valmiita.
”Suomi tarvitsee lapsimyönteisen ilmapiirin palauttamista. Tänä vuonna syntyy vähiten lapsia sataan viiteenkymmeneen vuoteen.”
Osa valitsee vapaaehtoisen lapsettomuuden. Kaikki eivät kuitenkaan lapsia voi saada. Antti Rinne tietää sen hyvin henkilökohtaisella tasolla.
”Meillä on ollut Hetan kanssa ongelmia lasten saamisessa. Ei ole saatu yhdessä lapsia. Kaikki eivät voi saada lapsia.”
Pääministeri toivoo, että niille, jotka lapsia haluavat, järjestyisi siihen mahdollisuus.
”Tiedän, että jokainen päättää siitä ihan itse. Meidän pitää miettiä hallituksessa kaikki sellaiset tekijät, jotka edesauttaa sitä.”
Rinteen hallitus on päättänyt valmistella asian edistämiseksi valtakunnallisen lapsiperhestrategian.
On myös toinen asia, mihin Rinteen hallitus haluaa vaikuttaa: koko Suomen elinvoiman kehittämiseen. Vuosia jatkunut kaupungistumiskehitys on tosiasia.
”Minua on häirinnyt hirveästi se keskustelu, että asetetaan kaupungissa asuvien ihmisten ja maalla asuvien arki vastakkain. Ikään kuin ne olisivat pois toisiltaan. Suomalainen elämänmuoto on sekä kaupungissa asuvien että maaseudulla asuvien elämää.”
Rinne kertoo puolueensa haluavan kehittää Suomea kestävästi koko Suomen näkökulmasta.
”Aluepolitiikkaa on terävöitetty. Meillä on toivottavasti entistä elävämpi maaseutu, seutukaupungit ja -kunnat, alueelliset kasvukeskukset ja metropolialue. Kaikilla on erilainen rooli ja erilaiset tarpeet. Näitä ei pidä asettaa vastakkain.”
”Nythän väestöennusteiden perusteella kasvukeskukset rajautuisivat kolmeen kappaleeseen. En suostu tähän ajatteluun, että se on annettu tosiasia.”
Tätä Rinne on selvästi miettinyt.
”Mielestäni pitää ajatella, että meillä on alueille elinvoimaa säteileviä kasvukeskuksia huomattavasti enemmän. Sen eteen hallitus tekee töitä nyt selkeästi. Että saisimme vahvistettua kuntien ja alueiden elinvoimaa.”
Ihan joka neliökilometrille ihmisiä ei riitä.
”Meillähän on tällä hetkellä kaksi kolmasosaa neliökilometreistä tyhjiä Suomessa. Kyse on siitä, että ihmisillä on hyvän elämän edellytykset joka puolella Suomea, että palvelut toimivat.”
Rinne näkee muutoksen myös ihmisten käyttäytymisessä.
”Tässä on käynyt silleen, että erityisesti nuorten ihmisten tahto ja tarpeet sekä työmarkkinoiden tarpeet ovat muuttumassa. Halutaan muuttaa hyvien palveluiden äärelle.”
Kun pääministeriltä tiedustellaan millaiset palvelut maaseudulla kuuluu olla, hän lähtee liikkeelle perheiden palveluista.
”Se lähtee liikkeelle siitä, että kun on lapsia, pitää olla lapsiin liittyvät palvelut. Koko Suomessa pitää olla varhaiskasvatuksen palvelut kunnossa. Meidän tavoite on, että varhaiskasvatus on maksutonta jossain vaiheessa koko maassa.”
Palveluiden pitää olla kohtuullisesti saavutettavissa myös maaseudulla asuville.
”Semmoista maailmaa en halua palauttaa, että lapset joutuvat lähtemään internaattiin nuorena ihmisenä asumaan vieraalle paikkakunnalle viikoksi yksinään.”
Tässä tullaan taas väestönkehityksen perusongelmien äärelle.
”Kyllähän meidän on pakko tunnustettava syntyvyyteen liittyvät haasteet suomalaisessa yhteiskunnassa tosiasiat. Se johtaa siihen, että koulutettava ikäluokka vähenee ja joudutaan miettimään siihen ratkaisuja.”
Esimerkkinään Rinne käyttää kotikuntaansa Mäntsälää, missä on monen muun kunnan tavoin jouduttu sulkemaan kouluja ja miettimään resurssien riittävyyttä. Kivuliaita päätöksiä on ollut pakko tehdä.
”Ja kun vielä erityisoppilaat ja muut oppilaat on samoissa luokissa. Siihen tarvitaan riittävästi resursseja. Niitä on jouduttu miettimään ja hakemaan isompia kokonaisuuksia. Tämä kehitys vahvistuu, kun katsotaan syntyvyyslukuja.”
Koulutuksen tärkeydestä Rinne puhuu vuolaasti. Pääministeri haluaa maahan toisen asteen oppivelvollisuuden.
”Jos olet suorittanut vain ensimmäisen asteen tutkinnon, työllisyysaste on noin 40. Toisen asteen suorittaneista noin 75 sadasta on töissä. Tämä kertoo, että jokaisen suomalaisen nuoren on suoritettava vähintään toisen asteen tutkinto, jotta Suomen työllisyysaste voi parantua. Vain ja ainoastaan koulutus takaa paremman työllisyyden Suomessa.”
Ja työllisyyden parantumista Antti Rinteen hallitus kipeästi kaipaa.
”Hyvinvointivaltion kestävyyteen liittyvä keskeinen asia on miten me saadaan työllistä työvoimaa lisää. Meillä on melkein puoli miljoonaa työikäistä ihmistä eri syistä työvoiman ulkopuolella. Osa ei tule palaamaan takasin. Siellä on silti satoja tuhansia ihmisiä saatavilla maksamaan tätä meidän yhteistä hyvää.”
Rinne ei halua, että olemassa olevaa työvoimaa näännytetään. Hän ei halua paluuta vanhaan roomalaiseen kulttuuriin, jossa vain orjat tekevät töitä.
”Semmoista yhteiskuntaa tuskin kukaan Suomeen haluaa. Oleellista on, että osallistuminen on kohtuullista. Saat tuloa, jota voidaan verottaa yhteisten, kaikille tärkeiden hyvinvointivaltion elementtien toteuttamiseksi.”
Rinne haluaa, että jokainen kynnelle kykenevä osallistuu työelämään.
”Ei käy, että terve tai osatyökykyinen ihminen, työikäinen ihminen ei osallistu hyvinvoinnin rahoittamiseen. Jos me halutaan, että jokainen suomalainen lapsi, nuori saa hyvän koulutuksen, jolla pärjää maailmassa; jos me halutaan, että meille riittää poliisit; jos me halutaan, että meillä on päiväkoteja, kunnollinen ikäihmisten hoitajamitoitus, siihen tarvitaan työllisyyttä, joka takaa hyvinvointivaltion rahoituksen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
