Elintarvikeyritykset vastaavat viennistään itse – yhdessä ja erikseen

Kuva: Jukka Pasonen

Viennistä on odotettu vetoapua, mutta elintarviketeollisuuden vientitilauskanta on nyt hieman normaalia heikompi.

Tärkein vientimaa on edelleen Ruotsi lähes neljänneksen osuudella kokonaisviennistä, ja tuonnissa Saksa vahvistaa ykköstilaansa.

Suomi esittelee itsensä ruokamaana 18.–27.1. Berliinissä Saksassa järjestettävillä Grüne Woche -ruokamessuilla. Messujen kumppanimaa on tällä kertaa Suomi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n johdolla.

Maailman suurimmilla kuluttajaruokamessuilla on mukana 65 maata ja 1 700 näytteilleasettajaa.

Elintarviketeollisuusliitolla ei ole omaa roolia Berliinin messuilla. Kuten viennissä muutenkin, elintarvikeyritykset vastaavat viennistään itse – yhdessä ja erikseen.

60 prosenttia viennistä suuntautuu EU:hun. Tavaroiden vapaa liikkuvuus ja sisämarkkinat ovat Suomelle tärkeitä myös elintarvikealalla.

Suomi vie elintarvikkeita vuosittain noin 1,6 miljardilla ja tuo 4,5 miljardilla eurolla. Eron kuromisessa riittää tehtävää. Viennin edistämisen lisäksi oleellista on kehittää tuontia korvaavia tuotteita.

Yritykset ovat myös erilaisissa kehitysvaiheissa: toiset vasta aloittelevat vientiä, toiset ovat tehneet ulkomaankauppaa jo toista sataakin vuotta.

Elintarviketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Pia Pohja näkee, että luotettavalla ja vastuullisella pohjoisella brändillä on sijansa kilpailluilla elintarvikemarkkinoilla.

Suomi ja Ruotsi ovat aloittaneet valmistelut pohjoismaisen elintarvikeviennin brändin vahvistamiseksi.

Viimeisin tapaaminen asian tiimoilta oli Pohjan mukaan 9.11. Tukholmassa. Suomen delegaatiota johti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Venäjälle Suomen eläinperäisten tuotteiden vienti katkesi elokuussa 2015 Venäjän tuonnille asettamiin vastapakotteisiin. Ruplan ja ostovoiman romahtaminen tekivät muustakin tuontiruuasta kallista venäläisille.

Venäjälle viedään Suomesta nykyisin esimerkiksi kahvia, makeisia kuivia leipiä ja muun muassa rehuviljaa. Suomalaisilla elintarvikeyhtiöillä, kuten Valiolla ja Atrialla, on tehtaat Venäjällä.

Onko vientikään ratkaisu, jos esimerkiksi Suomen viljellyimmän viljan eli ohran katetuotto on ollut lähes vuosittain tappiolla? Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on vähintään yhtä kovaa – etenkin kansainvälisten kauppapakotteiden ja kaupan määräävän markkina-aseman aikana.

"Ohra ja muut viljat sekä esimerkiksi kahvi joutuvat kilpailemaan maailmanmarkkinahinnoilla viennissä."

"Vienti on silti ratkaisu Suomen elintarviketeollisuudelle, sillä 5,5 miljoonaa suomalaista eivät voi syödä määräänsä enempää", Pohja vastaa.

Elintarviketeollisuusliitto pyrkii edistämään suomalaiselintarvikkeiden asemaa markkinoilla vaikuttamalla lainsäädäntöön ja toimimalla yhdessä viranomaisten kanssa sekä Food from Finland -ohjelmassa.