Kainuun sveitsiläinen harmittelee hirrenveistoperinteen katkeamista
Meinrad Rohner toi hirrenveiston perinteen mukanaan Sveitsistä Suomeen. Työn alla ensi vuonna veistettäviä hirsiä. Ne pitää kuoria tänä vuonna, jotta ne eivät sinisty. Reijo Haukia Kuva: Viestilehtien arkistoHYRYNSALMI (MT)
Kun sveitsiläinen Meinrad Rohner muutti kymmenen vuotta sitten puolisonsa Päivi Sainio Rohnerin ja heidän kolmen lapsensa kanssa Hyrynsalmelle, ammatinvalinta ei ollut miehelle vaikeaa. Hänellä oli jo seitsemän vuoden kokemus puutalojen – ja nimenomaan hirsitalojen – tekemisestä sekä oma hirsitaloja rakentanut yritys.
Rohnerit ostivat vanhan Hakokylän koulun ja perustivat sen pihapiiriin Alppisalvos-nimisen osakeyhtiön.
Myös Alppisalvoksen toimialana on hirrenveisto ja hirsirakennusten valmistaminen suomalaisesta puusta. Hirret veistetään käsityökaluilla eli käytännössä moottorisahalla.
”Kun asutaan syrjässä, työ on luotava itse”, Sainio Rohner toteaa.
Raaka-aine on taatusti lähipuuta. Rohnerit hankkivat puut varta vasten suunnitteilla olevaan rakennukseen Metsähallitukselta, joka toimitti ne parhaimmillaan vain kolmen kilometrin päästä.
”Puut kaadetaan käsin. Moto olisi liian kovakourainen.”
Vanhan koulun pihapiiri on kymmenessä vuodessa muuttunut paljon. Entisen urheilukentän tilalla on nyt modernia käsityöteollisuutta. Siinä syntyvät usean veistäjän voimin Alppisalvokselta tilattuihin rakennuksiin hirret.
Juuri valmistumaisillaan olevaan taloon on Rohnerin mukaan veistetty yli kilometrin verran hirttä.
Osa talon rungosta seisoo pystytettynä pihassa. Talo on kuitenkin viimeinen, joka toteutetaan perinteisellä tavalla eli pystyttämällä se ensin veistopaikalle ja purkamalla ja pystyttämällä se uudelleen rakennuspaikalle.
Vastaisuudessa rakennukset pystytetään suoraan rakennuspaikalle ilman aikaisempaa välivaihetta.
Vaikka hirret veistetäänkin käsin, Rohner piirtää jokaisen rakennuksen tilaajan toiveiden mukaisesti kolmiulotteisella CAD-suunnitteluohjelmalla. Jokainen taloon tuleva hirsi veistetään tarkasti piirustusten mukaisesti.
Metsien keskellä kasvaneita suomalaisia saattaa helposti kummastuttaa se, että kokenut keskieurooppalainen hirrenveistäjä muuttaa Suomeen ja jatkaa työtään täällä. Eikö meidän suomalaisten jos kenen pitäisi olla hirrenveiston esikuvia?
Rohner on ihmetellyt samaa.
”Missäpäin Suomea vain olet, näet kaikkialla ympärilläsi puuta. Ja kun jotain rakennetaan, puuta ei valitettavasti aina edes harkita rakennusmateriaalivaihtoehtona. Puurakentamisen kulttuuri on niin kadoksissa ettei tule edes mieleen rakentaa puusta!”
Sitä hän ei kiellä, etteikö puurakentamisesta olisi hirveästi puhetta. Vähän sen eteen kuitenkin tehdään, hän harmittelee.
”Arkkitehdit kyllä piirtävät puurakennuksia, mutta käytännön tasolla osaaminen puuttuu.”
Hän näkee suomalaisten ongelmana koulutuksen. Puurakentamisen koulutus puuttuu meiltä kokonaan.
”Suomessa talonrakentaja opiskelee ammattiinsa kolme vuotta. Siinä ajassa hänen täytyy opiskella rakentamisesta kaikki perustuksista vesikattoon ja siltä väliltä.”
”Keski-Euroopassa on toisin. Siellä opiskellaan neljä vuotta pelkästään puurakentamista. Siellä kirvesmies on ammattinsa nimen mukaisesti juuri oikea kirvesmies.”
Toisin kuin Suomessa, Sveitsissä ammatillinen opetus painottuu ennen muuta oppisopimuskoulutukseen. Puurakentamisesta on tarjolla myös yliopistotason koulutusta.
Suomessa Rohner näkee ongelmaksi myös sen, että perinteisen veistämisen perinne on kadonnut. Kaikki satsaukset on kohdistettu teolliseen hirrentuotantoon. Sveitsissä taas perinteisten taitojen opettamista ei ole haluttu raivata uuden teknologian tieltä.
”Perinteiset taidot omaksunut osaa miettiä ennen kuin tekee.”
Rohner haluaa omalla työllään näyttää, että tuomalla hirrenveiston nykyaikaan oman yrityksensä tavoin sitä voi harjoittaa kannattavasti.
”Rikastumaan ei pääse, mutta toimeen tulee.”
Sainio Rohner muistuttaa, että Keski-Euroopan tavoin myös Kainuussa on vahvat puurakentamisen ja hirrenveiston perinteet.
Koska puurakentamisen koulutusta ei Suomessa ole tarjolla, Alppisalvoksen toimialaan kuuluvat myös myös kouluttaminen ja hirsirakentamisen edistäminen.
Koulutus tosin on suunnattu pitkälti keskieurooppalaisille. ”Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että koulutus on maksutonta, mitä taas yksityinen kouluttaja ei voi tarjota”, Sainio Rohner toteaa.
Jo puoli vuotta Suomeen muuton jälkeen Rohner veti ensimmäisen kuukauden mittaisen hirrenveistokoulutuksen keskieurooppalaisille. Nyt koulutuksia on ollut kuusi. Niissä Rohner on opettanut suunnilleen viittäkymmentä kirvesmiestä ja metsuria.
Rohner kuitenkin unelmoi edelleen, että Suomeen luotaisiin aito puurakentamisen ammattitutkinto.
”Erinomaisen perusopetuksen ansiosta suomalaisen peruskoulun käyneellä on aivan yhtä hyvät, ellei paremmatkin, mahdollisuudet valmistua hyväksi puurakentamisen ammattilaiseksi kuin sveitsiläisellä”, Rohner korostaa.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
